Avioehto ja testamentti sekoittuvat usein toisiinsa, vaikka ne ovat erilliset asiakirjat ja vaikuttavat eri vaiheissa. Lyhyesti sanottuna avioehto määrää siitä, miten omaisuus jaetaan puolisoiden kesken avioliiton päättyessä, ja testamentti siitä, miten kuolleen henkilön jäämistö jaetaan. Tässä artikkelissa käymme läpi, kumpi asiakirja tilanteessasi ratkaisee, milloin tarvitaan molemmat ja missä järjestyksessä ne kannattaa tehdä. Avioehdon perusteet kerromme artikkelissa mikä on avioehto.
Valmis muutamassa minuutissa verkossa, juristin laatimin ehdoin.
Mitä eroa on avioehdolla ja testamentilla?
Avioehto on puolisoiden välinen sopimus avio-oikeudesta. Sillä sovitaan, mikä omaisuus on osituksessa puolitettavaa ja mikä jää omistajalleen. Testamentti on tahdonilmaisu siitä, kenelle omaisuus menee tekijänsä kuoltua. Avioehto on kahden ihmisen sopimus, joka tulee voimaan vasta rekisteröitynä, kun taas testamentin jokainen tekee omissa nimissään. Molemmat vaativat kaksi esteetöntä todistajaa, ja testamentissa todistajien on oltava paikalla yhtä aikaa. Testamenttia ei sen sijaan rekisteröidä millekään viranomaiselle.
| Avioehto | Testamentti | |
|---|---|---|
| Kuka tekee | puolisot sopimuksena | tekijä itse |
| Mistä määrää | omaisuuden jaosta puolisoiden kesken | jäämistön jaosta |
| Todistajat | kaksi esteetöntä | kaksi esteetöntä, yhtä aikaa läsnä |
| Rekisteröinti | DVV:lle, voimaantulon edellytys | ei rekisteröidä |
| Milloin vaikuttaa | osituksessa | perinnönjaossa |
| Muuttaminen | vain yhdessä uudella avioehdolla | tekijä voi muuttaa yksin |
Kumpi pätee, avioehto vai testamentti?
Kysymys on yleinen, mutta asiakirjat eivät kilpaile keskenään, koska ne vaikuttavat peräkkäin. Puolison kuoltua toimitetaan ensin ositus tai omaisuuden erottelu ja vasta sitten perinnönjako. Osituksen lopputulos määrää, mitä kuolleen puolison jäämistöön kuuluu, ja testamentti sen, miten tämä jäämistö jaetaan. Kumpikaan ei siis kumoa toista. Avioehtoa ei myöskään voi kumota testamentilla eikä testamenttia avioehdolla, vaan kumpikin muutetaan omalla asiakirjallaan. Kuolemantilanteen vaiheet käymme läpi artikkelissa avioehto ja kuolema.
Miten avioehto vaikuttaa perintöön?
Avioehto vaikuttaa perintöön välillisesti mutta merkittävästi. Ilman avioehtoa avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo puolitetaan osituksessa, jolloin osa kuolleen puolison varallisuudesta voi siirtyä leskelle tasinkona jo ennen perinnönjakoa. Avioehdolla vapaaksi määrätty omaisuus taas kuuluu kokonaan kuolleen puolison jäämistöön, josta perilliset ja testamentinsaajat saavat osansa. Avioehto siis ratkaisee, kuinka suuresta jäämistöstä testamentilla ylipäätään määrätään, ja vaikuttaa samalla myös lakiosan euromäärään.
Milloin kannattaa tehdä sekä avioehto että testamentti?
Molemmat kannattaa tehdä erityisesti silloin, kun halutaan hallita kokonaisuutta sekä avioeron että kuoleman varalta. Muista, että jos rintaperillisiä on, leski ei peri puolisoaan ilman testamenttia, joten pelkkä avioehto ei turvaa leskeä. Tyypillinen esimerkki molempien tarpeesta on uusperhe, jossa puolisoilla on lapsia aiemmista liitoista. Ilman avioehtoa kuolleen puolison omaisuutta voi siirtyä osituksessa leskelle ja lesken kuoltua edelleen lesken omille lapsille, jolloin ensin kuolleen puolison lapset jäävät vaille tätä osaa vanhempansa omaisuudesta. Avioehto pitää omaisuuden oikeassa jäämistössä, ja testamentilla määrätään sen jakamisesta ja esimerkiksi lesken asemasta. Avioehto on vain aviopuolisoiden käytettävissä, joten avoparin turva rakennetaan testamentilla.
Mitä avioehdolla ei voi määrätä perinnöstä?
Avioehdolla ei voi määrätä perinnönjaosta eikä sulkea pois rintaperillisten lakiosaoikeutta. Sillä ei myöskään voi antaa leskelle oikeutta jäädä asumaan toisen omistamaan asuntoon, vaan tällainen oikeus tulee lain tai testamentin kautta. Laissa on leskeä suojaavia vähimmäissäännöksiä, jotka toimivat avioehdosta riippumatta, mutta ne turvaavat ensisijaisesti yhteisen kodin ja asuntoirtaimiston. Jos avioehdon halutaan koskevan vain avioeroa, sopimukseen voidaan ottaa ehto, jolloin kuolemantilanteessa noudatetaan lain pääsääntöä. Jos tavoitteena on turvata lesken asema, työkalu on testamentti, ja puolisoille luonteva vaihtoehto on keskinäinen testamentti, jonka teette verkossa samaan tapaan kuin avioehdon.
Tutustu palveluun
Keskinäinen testamentti, 49 € →Kumpi kannattaa tehdä ensin?
Järjestyksellä ei ole juridista merkitystä, mutta käytännössä avioehdosta kannattaa yleensä aloittaa, koska se määrittää, kuinka suuresta jäämistöstä testamentissa ylipäätään päätetään. Tärkeintä on suunnitella asiakirjat yhdessä, jotta lopputulos vastaa tahtoanne sekä erossa että kuolemantapauksessa. Lakimaatilla teet avioehdon verkossa 49 eurolla, ja keskinäisen testamentin voitte tehdä heti perään omana tuotteenaan, sekin 49 eurolla. Molemmat sisältävät selkeät ohjeet allekirjoituksiin ja jatkotoimiin.
Usein kysyttyä
Kumpi pätee, avioehto vai testamentti?
Molemmat pätevät, koska ne vaikuttavat peräkkäin. Avioehto ratkaisee osituksessa puolisoiden välisen jaon, ja testamentti määrää sen jälkeen jäämistön jakamisesta.
Voiko avioehdolla määrätä perinnöstä?
Ei voi. Avioehto määrää vain avio-oikeudesta eli puolisoiden välisestä jaosta. Perinnöstä määrätään testamentilla.
Pitääkö testamentti rekisteröidä kuten avioehto?
Ei pidä. Avioehto tulee voimaan vasta, kun DVV on rekisteröinyt sen, mutta testamenttia ei rekisteröidä millekään viranomaiselle.
Kumpi kannattaa tehdä ensin?
Käytännössä avioehdosta kannattaa yleensä aloittaa, koska se määrittää jäämistön koon. Tärkeintä on suunnitella molemmat yhdessä.
