Lyhyt vastaus kuuluu, että ositus ei ole viran puolesta valvottu velvollisuus, vaan se toimitetaan, jos toinen osapuoli sitä vaatii. Jako kannattaa silti tehdä, ja avioehto muuttaa sitä, mitä jaossa tapahtuu. Jos avioehto sulkee avio-oikeuden kokonaan pois, varsinaisen osituksen sijasta toimitetaan omaisuuden erottelu, ja jos avioehto on osittainen, ositus tehdään avio-oikeuden alaiselle omaisuudelle. Käydään läpi, milloin ositus tarvitaan ja miltä jako avioehdon kanssa näyttää.
Mitä jaossa tapahtuu?
Osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde, kun avioero on tullut vireille tai toinen puolisoista on kuollut. Jos avio-oikeutta ei ole rajattu avioehdolla tai esimerkiksi lahjakirjan tai testamentin määräyksellä, osituksessa puolitetaan puolisoiden koko netto-omaisuus ja enemmän omistava maksaa toiselle tasinkoa.
Entä jos avioehto sulkee avio-oikeuden kokonaan pois?
Kun kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, puolitettavaa ei ole eikä kumpikaan lähtökohtaisesti maksa tasinkoa. Tällöin osituksen sijasta toimitetaan omaisuuden erottelu, jossa todetaan, mikä omaisuus kuuluu kummallekin. Erottelu on syytä tehdä ja dokumentoida, vaikka lopputulos näyttäisi selvältä. Erottelusta laaditaan asiakirja, jonka kumpikin allekirjoittaa ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa oikeaksi. Näin omistussuhteista jää selkeä kirjallinen selvitys esimerkiksi omaisuuden myyntiä ja myöhempää perinnönjakoa varten, ja avioliittolain vallinnanrajoitukset lakkaavat vasta, kun aviovarallisuussuhde on lainvoimaisesti purettu.
Miten ositus tehdään, kun avioehto on osittainen?
Osittaisessa avioehdossa vain osa omaisuudesta on määrätty avio-oikeudesta vapaaksi. Silloin ositus tehdään normaalisti avio-oikeuden alaiselle omaisuudelle, joka puolitetaan arvomääräisesti, ja vapaaksi määrätty omaisuus jää jaon ulkopuolelle omistajalleen. Vapaaseen omaisuuteen kohdistuva velka, esimerkiksi vapaaksi määrätyn kiinteistön hankintalaina, katetaan ensisijaisesti tästä samasta omaisuudesta. Vain jos vapaa omaisuus ei riitä, velkaa katetaan avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, jolloin toinen puoliso saa siitä hyvityksen laskelmassa.
Tarvitaanko ositus kuolemantapauksessa, vaikka on avioehto?
Tarvitaan, sillä jako tehdään myös silloin, kun avioliitto päättyy kuolemaan, ja se tehdään lesken ja perillisten kesken ennen perinnönjakoa. Avioehdon sisältö ratkaisee, onko kyse osituksesta vai erottelusta ja mitä jäämistöön lopulta kuuluu. Jos avioehto on ehdollinen ja koskee vain avioeroa, kuolemantapauksessa omaisuus puolitetaan avioliittolain pääsäännön mukaan ja leskeä suojaa lisäksi tasinkoprivilegi. Kuolemantilanteen kokonaisuuden käymme läpi artikkelissa avioehto ja kuolema, ja lesken turvan rakentamisessa auttaa keskinäinen testamentti.
Miksi jako kannattaa tehdä, vaikka avioehto tuntuisi selvältä?
Avioehto määrittää jaon säännöt, mutta vasta toimitettu ositus tai erottelu vahvistaa lopputuloksen ja katkaisee puolisoiden taloudellisen yhteyden. Tekemätön jako jää avoimeksi kysymykseksi, joka voi nousta esiin vuosienkin päästä. Avio-oikeus ei lakkaa itsestään, ja ilman ositusta entinen puoliso voi päätyä esimerkiksi kuolinpesän osakkaaksi, jos jommallakummalla oli avio-oikeus toisen omaisuuteen. Jaon voi tehdä keskinäisellä sopimuksella, jolloin siitä laaditaan osituskirja todistajineen. Kumpi tahansa voi myös hakea tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä, jolloin pesänjakaja toimittaa osituksen tai erottelun.
Miten avioehto vaikuttaa tasinkoon?
Tasinko lasketaan vain avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Avioehdolla vapaaksi määrätty omaisuus ei kasvata tasinkoa, ja täydellisesti poissulkevalla avioehdolla tasinkoa ei lähtökohtaisesti makseta lainkaan. Pesänjakaja voi kuitenkin sovitella avioehtoa, jos sen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen, jolloin osa vapaasta omaisuudesta palaa laskelmaan. Kynnys sovitteluun on oikeuskäytännössä korkea.
Esimerkki: puoliso A omistaa avio-oikeuden alaista omaisuutta 300 000 euron arvosta ja avioehdolla vapaaksi määrätyn 100 000 euron perintökiinteistön, ja puoliso B omistaa 100 000 euron säästöt. Avio-oikeuden alainen omaisuus, yhteensä 400 000 euroa, puolitetaan, joten A maksaa B:lle tasinkoa 100 000 euroa ja pitää perintökiinteistön kokonaan itsellään.
Lakimaatilla teet avioehdon verkossa 49 eurolla, jos avioehtoa ei ole vielä tehty tai vanha kaipaa päivitystä. Palvelu suosittelee tilanteeseenne sopivaa sisältöä ja tuottaa allekirjoitusvalmiin avioehtosopimuksen, ja sanallisen suosituksen saatte jo ennen maksua. Avioehdon perusteet kerromme artikkelissa mikä on avioehto.