Ennakkoperintö
Myös: ennakkoperintöolettama, ennakkoperintönä annettu lahja
Ennakkoperintö on lahja, jonka henkilö antaa eläessään perilliselleen ja joka vähennetään saajan perintöosuudesta perinnönjaossa. Omalle lapselle annettu lahja katsotaan lain mukaan ennakkoperinnöksi, ellei antaja ole määrännyt toisin tai olosuhteista käy ilmi muuta.
Oikeudellisesti ennakkoperintö on tavallinen lahja. Se tekee saajasta omistajan, eikä antajan kuolema peru sitä. Ero muihin lahjoihin näkyy vasta perinnönjaossa. Antaja voi kumota lapselle annettua lahjaa koskevan olettaman ilmoittamalla, ettei lahjaa vähennetä lapsen perintöosuudesta, ja tahto kannattaa kirjata todisteellisesti, kuten lahjakirjaan tai testamenttiin. Olettama väistyy myös, jos esimerkiksi kaikki lapset ovat saaneet samalla kertaa yhtä suuret lahjat. Lapsenlapselle annettu lahja on ennakkoperintöä vain, jos lapsenlapsi on antajan kuollessa tämän perillinen esimerkiksi siksi, että hänen vanhempansa on kuollut. Muulle perilliselle, kuten sisarukselle, annettu lahja on ennakkoperintöä ainoastaan, jos antaja on sitä tarkoittanut. Avopuolison tai hyväntekeväisyysjärjestön saama lahjoitus ei voi olla ennakkoperintöä, koska saaja ei ole perillinen. Ennakkoperintönä ei myöskään oteta huomioon tavanomaisia, antajan varallisuuteen nähden kohtuullisia lahjoja.
Perinnönjaossa ennakkoperinnön arvo lisätään laskennallisesti jäämistöön, perintöosuudet lasketaan tästä kokonaisuudesta ja saajan osuudesta vähennetään jo saatu lahja. Lahja arvostetaan pääsäännön mukaan vastaanottohetken arvoon. Tuotto kuuluu aina saajalle, ja myöhempi arvonnousu jää yleensä hänen hyväkseen. Jos ennakkoperintö ylittää saajan laskennallisen osuuden, hän ei saa perinnönjaossa mitään, eikä ylimenevää osaa tarvitse palauttaa. Lakiosia laskettaessa ennakkoperintö lisätään jäämistöön, ja jos jäämistö ei riitä toisen lapsen lakiosaan, puuttuva määrä voidaan vaatia lahjan saajalta. Olettaman kumoaminen ei välttämättä pidä lahjaa lakiosalaskelman ulkopuolella, sillä lahja voidaan silti ottaa siihen mukaan suosiolahjana, jos antaja on ilmeisesti halunnut suosia saajaa muiden lasten kustannuksella.
Jos naimisissa oleva vanhempi antaa avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan lahjan puolisoiden yhteiselle lapselle, se vähennetään ensisijaisesti perinnöstä, jonka lapsi saa ensiksi kuolleen vanhempansa jälkeen, vaikka lahjan antaja olisi eloonjäänyt vanhempi. Perintöverotuksessa ennakkoperintö luetaan jäämistön varoihin, ja lahjasta aikanaan maksettu lahjavero vähennetään perintöverosta. Vähennystä ei tehdä, jos lahjaveroa ei ole maksettu. Jos lahjavero oli perintöveroa suurempi, erotusta ei palauteta.
Keskinäinen testamentti · 49 €
Tee keskinäinen testamentti →Mikä on keskinäinen testamentti ja kenelle se sopiiSäädösperusta: Perintökaari 6 luku, Perintö- ja lahjaverolaki 16 § (Finlex)
Määritelmän on laatinut Tuukka Tolvanen, OTM.
