Sanasto

Perhe- ja perintöoikeuden termit selitettynä

Avioehtosopimus

Avioehtosopimus Mikä on avioehto ja kenelle se sopii?

Avio-oikeus: Avio-oikeus on aviopuolisolle kuuluva oikeus toisen puolison omaisuuteen. Se toteutuu vasta osituksessa, joka toimitetaan avioeron tultua vireille tai avioliiton päätyttyä puolison kuolemaan. Avio-oikeuden alainen omaisuus puolitetaan tällöin arvomääräisesti, ja avioehdolla puolisot voivat sopia tästä toisin.
Avioehdon rekisteröinti: Avioehdon rekisteröinti tarkoittaa allekirjoitetun avioehtosopimuksen jättämistä Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) merkittäväksi avioehtoasioiden rekisteriin. Avioehto ei tule voimaan ilman rekisteröintiä.
Aviovarallisuus: Aviovarallisuus tarkoittaa puolisoiden omaisuutta ja sääntöjä, joiden mukaan omaisuuden asema määräytyy avioliitossa ja sen päättyessä. Suomen aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden erillisyyteen avioliiton aikana ja osituksessa toteutuvaan avio-oikeuteen.
Ehdollinen avioehto: Ehdollinen avioehto on avioehtosopimus, jonka soveltaminen on sidottu ehtoon, yleisimmin siihen, että avioliitto päättyy avioeroon. Jos liitto päättyy toisen puolison kuolemaan, tällainen avioehto ei tule sovellettavaksi, vaan avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan avioliittolain pääsäännön mukaan.
Esteetön todistaja: Esteetön todistaja on henkilö, joka voi lain mukaan todistaa asiakirjan oikeaksi, koska hän ei ole asiakirjan tekijöiden lähisukulainen eikä muulla laissa säädetyllä perusteella esteellinen. Avioehtosopimus, testamentti ja edunvalvontavaltakirja vaativat kaikki kaksi esteetöntä todistajaa.
Osittainen avioehto: Osittainen avioehto on avioehtosopimus, jossa avio-oikeudesta vapaaksi määrätään vain osa puolisoiden omaisuudesta ja muu omaisuus jää avio-oikeuden alaiseksi. Osituksessa vapaaksi määrätty omaisuus jää omistajalleen ja vain avio-oikeuden alainen omaisuus puolitetaan.
Ositus: Ositus on menettely, jossa puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde puretaan, kun avioero on tullut vireille tai toinen puolisoista on kuollut. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo puolitetaan, ja enemmän omistava puoliso maksaa toiselle tasinkoa.
Surrogaatti: Surrogaatti eli sijaan tullut omaisuus on omaisuutta, joka on hankittu avio-oikeudesta vapaan omaisuuden varoilla tai saatu sen tilalle, esimerkiksi myyntihinta tai sillä ostettu uusi omaisuus. Pääsäännön mukaan tällainen omaisuus on samalla tavalla avio-oikeudesta vapaata kuin alkuperäinen.
Tasinko: Tasinko on osituksessa maksettava suoritus, jolla tasataan puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden erotus. Tasinkoa maksaa se puoliso, jolla tätä omaisuutta on enemmän, ja maksaja saa itse valita, suorittaako hän tasingon rahana vai muuna avio-oikeuden alaisena omaisuutenaan.
Yksipuolinen avioehto: Yksipuolinen eli epäsymmetrinen avioehto on avioehtosopimus, jossa avio-oikeudesta vapaaksi määrätään vain toisen puolison omaisuutta ja toisen puolison omaisuus jää avio-oikeuden alaiseksi. Rajaus voi koskea kaikkea toisen puolison omaisuutta tai vain osaa siitä.

Testamentti

Testamentti Testamentti netissä helposti, nopeasti ja edullisesti

Avoleski: Avoleski on henkilö, jonka avopuoliso on kuollut. Laki ei tee häntä vainajan perilliseksi, joten ilman testamenttia hän ei saa perintönä mitään, vaikka avoliitto olisi kestänyt pitkään tai parilla olisi yhteisiä lapsia.
Ennakkoperintö: Ennakkoperintö on lahja, jonka henkilö antaa eläessään perilliselleen ja joka vähennetään saajan perintöosuudesta perinnönjaossa. Omalle lapselle annettu lahja katsotaan lain mukaan ennakkoperinnöksi, ellei antaja ole määrännyt toisin tai olosuhteista käy ilmi muuta.
Esteetön todistaja: Esteetön todistaja on henkilö, joka voi lain mukaan todistaa asiakirjan oikeaksi, koska hän ei ole asiakirjan tekijöiden lähisukulainen eikä muulla laissa säädetyllä perusteella esteellinen. Avioehtosopimus, testamentti ja edunvalvontavaltakirja vaativat kaikki kaksi esteetöntä todistajaa.
Hallintaoikeustestamentti: Hallintaoikeustestamentti on testamentti, jossa omaisuuden käyttö ja omistus annetaan eri henkilöille. Hallintaoikeuden haltija saa käyttää omaisuutta ja nauttia sen tuotot, kun taas omistusoikeus menee jollekulle muulle, testamentissa nimetylle saajalle tai perillisille.
Hätätilatestamentti: Hätätilatestamentti on poikkeuksellinen testamentti, jonka saa tehdä kevyemmässä muodossa, kun sairaus tai muu pakottava syy estää tekemästä tavallista testamenttia. Se tehdään joko suullisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä tai kirjoittamalla testamentti kokonaan omin käsin ja allekirjoittamalla se.
Kuolinpesä: Kuolinpesä on vainajan jättämä varojen ja velkojen kokonaisuus, jota perilliset ja muut pesän osakkaat hallitsevat yhdessä, kunnes perinnönjako on tehty. Samalla sanalla tarkoitetaan myös näiden osakkaiden muodostamaa joukkoa.
Lakiosa: Lakiosa on rintaperillisen eli perittävän lapsen tai tämän jälkeläisen lakisääteinen vähimmäisosuus perinnöstä. Se on puolet perintöosasta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia, ja hän voi vaatia sen, vaikka testamentti antaisi omaisuuden muille.
Legaatti: Legaatti eli erityisjälkisäädös on testamenttimääräys, jolla saajalle annetaan tietty esine, rahasumma tai käyttö- tai tuotto-oikeus omaisuuteen. Legaatinsaaja ei tule pelkän legaatin perusteella kuolinpesän osakkaaksi, vaan hänen oikeutensa täytetään pesänselvityksen aikana ennen perinnönjakoa.
Omistusoikeustestamentti: Omistusoikeustestamentti on testamentti, joka antaa saajalle omaisuuden täyden omistuksen eikä pelkkää käyttöoikeutta. Saaja päättää omaisuudesta vapaasti ja voi esimerkiksi myydä sen, lahjoittaa sen tai määrätä siitä omalla testamentillaan.
Perimysjärjestys: Perimysjärjestys tarkoittaa lain määräämää järjestystä, jonka mukaan vainajan omaisuus menee hänen sukulaisilleen tai aviopuolisolleen, jos hän ei ole tehnyt testamenttia. Lähempi perillisryhmä sulkee pois kaukaisemmat ryhmät, joten esimerkiksi vanhemmat ja sisarukset eivät peri, jos vainajalta jää lapsia tai lapsenlapsia.
Perintövero: Perintövero on valtiolle maksettava vero omaisuudesta, jonka perillinen tai testamentinsaaja saa vainajan kuoleman johdosta. Veron määrään vaikuttavat saajan oman osuuden arvo ja hänen sukulaisuussuhteensa vainajaan.
Perukirja: Perukirja on perunkirjoituksessa laadittava asiakirja, johon kirjataan vainajan varat ja velat kuolinhetken mukaisina sekä hänen perillisensä ja muut kuolinpesän osakkaat. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja valmis perukirja toimitetaan Verohallinnolle perintöverotusta varten.
Rajoitettu omistusoikeustestamentti: Rajoitettu omistusoikeustestamentti on testamentti, jossa sama omaisuus annetaan kahdelle saajalle peräkkäin. Ensimmäinen saaja eli ensisaaja saa omaisuuden omistukseensa, mutta hän ei voi määrätä siitä omalla testamentillaan, koska testamentintekijä on jo nimennyt saajan, jolle omaisuus menee ensisaajan jälkeen.
Rintaperillinen: Rintaperillinen on perittävän lapsi tai lapsen jälkeläinen, kuten lapsenlapsi. Rintaperilliset ovat perimysjärjestyksessä ensimmäisinä, ja heillä on oikeus lakiosaan, jonka he voivat vaatia testamentista huolimatta.
Sijaantulo: Sijaantulo tarkoittaa, että ennen perittävää kuolleen perillisen lapset tai muut jälkeläiset tulevat hänen tilalleen ja saavat perintöosuuden, jonka hän olisi elossa ollessaan saanut. Testamentinsaajan jälkeläiset tulevat vastaavasti hänen sijaansa, jos hän kuolee ennen testamentintekijää, testamentista ei ilmene muuta ja nämä kuuluvat testamentintekijän lakimääräiseen perillispiiriin.
Testamentinsaaja: Testamentinsaaja on henkilö tai yhteisö, joka saa testamentin perusteella omaisuutta tai oikeuden omaisuuteen testamentintekijän kuoleman jälkeen. Hänelle voidaan määrätä tietty esine, rahasumma tai käyttöoikeus, tai hän voi saada koko jäämistön tai osuuden siitä ja osallistua silloin perinnönjakoon perillisen tavoin.
Toissijaissaaja: Toissijaissaaja on testamentissa nimetty henkilö tai yhteisö, joka saa omaisuuden ensisaajan eli ensimmäisen testamentinsaajan kuoleman jälkeen. Kun ensisaaja saa omaisuuden omistusoikeudella, määräys toissijaissaajasta tekee testamentista rajoitetun omistusoikeustestamentin.
Yleistestamentti: Yleistestamentti eli yleisjälkisäädös on testamentti, jolla saaja saa koko jäämistön, murto-osan siitä tai sen, mitä muiden testamenttimääräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä. Yleistestamentinsaajasta tulee kuolinpesän osakas, joten hänen asemansa rinnastuu perillisen asemaan.

Keskinäinen testamentti

Keskinäinen testamentti Mikä on keskinäinen testamentti ja kenelle se sopii

Avoleski: Avoleski on henkilö, jonka avopuoliso on kuollut. Laki ei tee häntä vainajan perilliseksi, joten ilman testamenttia hän ei saa perintönä mitään, vaikka avoliitto olisi kestänyt pitkään tai parilla olisi yhteisiä lapsia.
Ennakkoperintö: Ennakkoperintö on lahja, jonka henkilö antaa eläessään perilliselleen ja joka vähennetään saajan perintöosuudesta perinnönjaossa. Omalle lapselle annettu lahja katsotaan lain mukaan ennakkoperinnöksi, ellei antaja ole määrännyt toisin tai olosuhteista käy ilmi muuta.
Esteetön todistaja: Esteetön todistaja on henkilö, joka voi lain mukaan todistaa asiakirjan oikeaksi, koska hän ei ole asiakirjan tekijöiden lähisukulainen eikä muulla laissa säädetyllä perusteella esteellinen. Avioehtosopimus, testamentti ja edunvalvontavaltakirja vaativat kaikki kaksi esteetöntä todistajaa.
Hallintaoikeustestamentti: Hallintaoikeustestamentti on testamentti, jossa omaisuuden käyttö ja omistus annetaan eri henkilöille. Hallintaoikeuden haltija saa käyttää omaisuutta ja nauttia sen tuotot, kun taas omistusoikeus menee jollekulle muulle, testamentissa nimetylle saajalle tai perillisille.
Kuolinpesä: Kuolinpesä on vainajan jättämä varojen ja velkojen kokonaisuus, jota perilliset ja muut pesän osakkaat hallitsevat yhdessä, kunnes perinnönjako on tehty. Samalla sanalla tarkoitetaan myös näiden osakkaiden muodostamaa joukkoa.
Lakiosa: Lakiosa on rintaperillisen eli perittävän lapsen tai tämän jälkeläisen lakisääteinen vähimmäisosuus perinnöstä. Se on puolet perintöosasta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia, ja hän voi vaatia sen, vaikka testamentti antaisi omaisuuden muille.
Legaatti: Legaatti eli erityisjälkisäädös on testamenttimääräys, jolla saajalle annetaan tietty esine, rahasumma tai käyttö- tai tuotto-oikeus omaisuuteen. Legaatinsaaja ei tule pelkän legaatin perusteella kuolinpesän osakkaaksi, vaan hänen oikeutensa täytetään pesänselvityksen aikana ennen perinnönjakoa.
Omistusoikeustestamentti: Omistusoikeustestamentti on testamentti, joka antaa saajalle omaisuuden täyden omistuksen eikä pelkkää käyttöoikeutta. Saaja päättää omaisuudesta vapaasti ja voi esimerkiksi myydä sen, lahjoittaa sen tai määrätä siitä omalla testamentillaan.
Perimysjärjestys: Perimysjärjestys tarkoittaa lain määräämää järjestystä, jonka mukaan vainajan omaisuus menee hänen sukulaisilleen tai aviopuolisolleen, jos hän ei ole tehnyt testamenttia. Lähempi perillisryhmä sulkee pois kaukaisemmat ryhmät, joten esimerkiksi vanhemmat ja sisarukset eivät peri, jos vainajalta jää lapsia tai lapsenlapsia.
Perintövero: Perintövero on valtiolle maksettava vero omaisuudesta, jonka perillinen tai testamentinsaaja saa vainajan kuoleman johdosta. Veron määrään vaikuttavat saajan oman osuuden arvo ja hänen sukulaisuussuhteensa vainajaan.
Perukirja: Perukirja on perunkirjoituksessa laadittava asiakirja, johon kirjataan vainajan varat ja velat kuolinhetken mukaisina sekä hänen perillisensä ja muut kuolinpesän osakkaat. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja valmis perukirja toimitetaan Verohallinnolle perintöverotusta varten.
Rajoitettu omistusoikeustestamentti: Rajoitettu omistusoikeustestamentti on testamentti, jossa sama omaisuus annetaan kahdelle saajalle peräkkäin. Ensimmäinen saaja eli ensisaaja saa omaisuuden omistukseensa, mutta hän ei voi määrätä siitä omalla testamentillaan, koska testamentintekijä on jo nimennyt saajan, jolle omaisuus menee ensisaajan jälkeen.
Rintaperillinen: Rintaperillinen on perittävän lapsi tai lapsen jälkeläinen, kuten lapsenlapsi. Rintaperilliset ovat perimysjärjestyksessä ensimmäisinä, ja heillä on oikeus lakiosaan, jonka he voivat vaatia testamentista huolimatta.
Sijaantulo: Sijaantulo tarkoittaa, että ennen perittävää kuolleen perillisen lapset tai muut jälkeläiset tulevat hänen tilalleen ja saavat perintöosuuden, jonka hän olisi elossa ollessaan saanut. Testamentinsaajan jälkeläiset tulevat vastaavasti hänen sijaansa, jos hän kuolee ennen testamentintekijää, testamentista ei ilmene muuta ja nämä kuuluvat testamentintekijän lakimääräiseen perillispiiriin.
Testamentinsaaja: Testamentinsaaja on henkilö tai yhteisö, joka saa testamentin perusteella omaisuutta tai oikeuden omaisuuteen testamentintekijän kuoleman jälkeen. Hänelle voidaan määrätä tietty esine, rahasumma tai käyttöoikeus, tai hän voi saada koko jäämistön tai osuuden siitä ja osallistua silloin perinnönjakoon perillisen tavoin.
Toissijaissaaja: Toissijaissaaja on testamentissa nimetty henkilö tai yhteisö, joka saa omaisuuden ensisaajan eli ensimmäisen testamentinsaajan kuoleman jälkeen. Kun ensisaaja saa omaisuuden omistusoikeudella, määräys toissijaissaajasta tekee testamentista rajoitetun omistusoikeustestamentin.
Yleistestamentti: Yleistestamentti eli yleisjälkisäädös on testamentti, jolla saaja saa koko jäämistön, murto-osan siitä tai sen, mitä muiden testamenttimääräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä. Yleistestamentinsaajasta tulee kuolinpesän osakas, joten hänen asemansa rinnastuu perillisen asemaan.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi tehdä se ajoissa

Edunvalvoja: Edunvalvoja on holhoustoimilain mukainen edustaja, joka hoitaa toisen henkilön omaisuutta ja taloudellisia asioita, kun tämä ei voi itse huolehtia niistä. Täysi-ikäiselle edunvalvojan määrää käräjäoikeus tai Digi- ja väestötietovirasto (DVV), kun taas alaikäisen edunvalvojina toimivat yleensä hänen huoltajansa.
Edunvalvontavaltuutettu: Edunvalvontavaltuutettu on henkilö, jonka valtuuttaja nimeää edunvalvontavaltakirjassa hoitamaan asioitaan sen varalta, ettei hän myöhemmin itse kykene niistä huolehtimaan. Valtuutettu saa toimia valtuuttajan puolesta vasta Digi- ja väestötietoviraston vahvistettua valtuutuksen.
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen: Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen on Digi- ja väestötietoviraston (DVV) päätös, jolla edunvalvontavaltakirjalla annettu valtuutus tulee voimaan. Allekirjoitettu valtakirja ei vielä anna valtuutetulle oikeutta hoitaa valtuuttajan asioita, vaan vahvistamista haetaan vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt niin, ettei hän enää pääosin pysty huolehtimaan valtakirjassa tarkoitetuista asioista.
Esteetön todistaja: Esteetön todistaja on henkilö, joka voi lain mukaan todistaa asiakirjan oikeaksi, koska hän ei ole asiakirjan tekijöiden lähisukulainen eikä muulla laissa säädetyllä perusteella esteellinen. Avioehtosopimus, testamentti ja edunvalvontavaltakirja vaativat kaikki kaksi esteetöntä todistajaa.
Holhousviranomainen: Holhousviranomainen on viranomainen, joka valvoo niiden henkilöiden etua, joiden asioita hoitaa edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu. Suomessa holhousviranomaisena toimii Digi- ja väestötietovirasto (DVV), ja Ahvenanmaalla tehtävää hoitaa Ahvenanmaan valtionvirasto.
Oikeustoimikelpoisuus: Oikeustoimikelpoisuus on henkilön kyky tehdä pätevästi oikeustoimia, kuten sopimuksia, testamentteja ja valtakirjoja. Edunvalvontavaltakirjan tekijän pitää olla täyttänyt 18 vuotta ja ymmärtää valtakirjan merkitys sillä hetkellä, kun hän allekirjoittaa sen.
Omaisuusluettelo: Omaisuusluettelo on luettelo valtuuttajan varoista ja veloista, joka edunvalvontavaltuutetun on annettava Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) kolmen kuukauden kuluessa valtuutuksen vahvistamisesta. Velvollisuus koskee valtuutusta, joka kattaa valtuuttajan taloudelliset asiat.
Toissijainen valtuutettu: Toissijainen valtuutettu on edunvalvontavaltakirjassa nimetty henkilö, joka ottaa valtuuttajan asiat hoitaakseen pysyvästi, jos valtuutettu ei ryhdy tehtävään, luopuu siitä, estyy lopullisesti hoitamasta sitä tai kuolee. Toisin kuin varavaltuutettu, hän ei ole väliaikainen sijainen, vaan tehtävä jää hänelle.
Varavaltuutettu: Varavaltuutettu on edunvalvontavaltakirjassa nimetty henkilö, joka hoitaa valtuutetun tehtävää sen ajan, kun valtuutettu ei tilapäisesti pysty siihen esimerkiksi sairauden, pitkän ulkomaanmatkan tai esteellisyyden vuoksi. Kun este poistuu, tehtävä palaa valtuutetulle.

Hoitotahto

Hoitotahto Mikä on hoitotahto ja mitä se tarkoittaa käytännössä

DNR-päätös: DNR-päätös eli elvyttämättä jättämispäätös on lääkärin tekemä hoidon rajaamispäätös siitä, ettei potilasta elvytetä, jos hänen sydämensä tai hengityksensä pysähtyy. Päätös perustuu lääkärin arvioon siitä, ettei elvytyksestä olisi potilaan tilan ja ennusteen vuoksi hänelle hyötyä.
Elinluovutustahto: Elinluovutustahto on ihmisen eläessään ilmaisema kanta siihen, saako hänen elimiään, kudoksiaan ja solujaan irrottaa kuoleman jälkeen ja käyttää toisen ihmisen sairauden tai vamman hoitoon. Suomessa noudatetaan suostumusolettamaa, eli irrottaminen on sallittua ilman nimenomaista suostumusta, ellei vainajan tiedetä tai ole syytä olettaa vastustaneen sitä eläessään.
Hoivatahto: Hoivatahto on arkikielinen nimi etukäteen kirjatuille toiveille arjen hoivasta, kuten ruokailusta, peseytymisestä, pukeutumisesta, ulkoilusta, unesta, harrastuksista ja vakaumuksesta, siltä varalta, ettei ihminen myöhemmin pysty itse kertomaan niistä. Laki ei tunne hoivatahtoa omana asiakirjanaan, ja samat toiveet voi kirjata hoitotahtoon.
Lähiomainen ja muu läheinen: Lähiomainen ja muu läheinen ovat potilaslain käsitteitä henkilöistä, joita kuullaan ja jotka voivat antaa suostumuksen tärkeään hoitopäätökseen, kun potilas ei pysty itse päättämään hoidostaan. Lähiomaisena pidetään yleensä aviopuolisoa, lasta, vanhempaa ja sisarusta, ja muu läheinen voi olla esimerkiksi avopuoliso, muu samassa taloudessa pysyvästi asuva tai läheinen ystävä.
Potilaan itsemääräämisoikeus: Potilaan itsemääräämisoikeus on potilaan oikeus päättää omasta hoidostaan. Potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, joten hoitoon tarvitaan hänen suostumuksensa, ja jos hän kieltäytyy jostakin hoidosta, häntä hoidetaan mahdollisuuksien mukaan jollakin muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Potilaan laillinen edustaja: Potilaan laillinen edustaja on henkilö, jolla on lakiin tai viranomaisen päätökseen perustuva oikeus edustaa potilasta hoitoa koskevissa asioissa, kun potilas ei itse pysty päättämään hoidostaan. Täysi-ikäisellä potilaalla laillinen edustaja on edunvalvontavaltuutettu, jonka valtuutus on vahvistettu, tai edunvalvoja, ja kummankin tehtävän on katettava myös potilaan henkilöä koskevat asiat.
Saattohoito: Saattohoito on kuolevan potilaan hoitoa elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina, kun sairautta ei voida enää parantaa ja hoidon tavoitteena on lievittää kärsimystä ja turvata arvokas elämän loppu. Se on palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon viimeinen vaihe.
Tahdonilmaisupalvelu: Tahdonilmaisupalvelu on Kanta-palveluihin kuuluva valtakunnallinen tietojärjestelmäpalvelu, johon tallennetaan ihmisen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat tahdonilmaisut, kuten tietojen luovuttamista koskevat luvat ja kiellot sekä hoitotahto ja elinluovutustahto. Omakannassa ihminen voi itse kirjoittaa palveluun hoitotahtonsa ja merkitä elinluovutustahtonsa.