Lakiosa
Myös: lakiosuus
Lakiosa on rintaperillisen eli perittävän lapsen tai tämän jälkeläisen lakisääteinen vähimmäisosuus perinnöstä. Se on puolet perintöosasta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia, ja hän voi vaatia sen, vaikka testamentti antaisi omaisuuden muille.
Lakiosaan ovat oikeutettuja vain perittävän lapset, adoptiolapset mukaan lukien, sekä heidän sijaansa tulevat jälkeläiset. Aviopuolisolla, vanhemmilla ja sisaruksilla lakiosaa ei ole. Lakiosa lasketaan perittävän varoista velkojen vähentämisen jälkeen, ja laskelmaan lisätään tietyt elinaikaiset lahjat, kuten ennakkoperinnöt. Naimisissa olleen perittävän jäämistö selviää yleensä vasta, kun ositus on tehty.
Lakiosa ei toteudu itsestään. Rintaperillisen on ilmoitettava vaatimuksestaan todisteellisesti testamentinsaajalle kuuden kuukauden määräajassa, joka alkaa testamentin tiedoksiannosta. Jos määräaika kuluu ilman ilmoitusta, testamentti toteutuu sellaisenaan. Jokainen rintaperillinen päättää vaatimisesta itse, ja vaatimus koskee vain hänen omaa lakiosaansa. Testamentinsaaja saa yleensä maksaa lakiosan rahana ja pitää testamentilla saamansa omaisuuden.
Rintaperilliseltä lakiosan voi viedä vain poikkeuksellisesti. Perittävä voi testamentilla tehdä rintaperillisen perinnöttömäksi, jos rintaperillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai tämän läheistä tai jos hän viettää jatkuvasti kunniatonta ja epäsiveellistä elämää. Peruste on mainittava testamentissa. Rintaperillinen voi myös itse luopua perinnöstä jo perittävän eläessä, mutta ilman kohtuullista vastiketta hän voi silti vaatia lakiosansa. Lakiosan toteutumista voi lisäksi lykätä lesken asumissuoja. Leski saa pitää yhteisen kodin hallinnassaan lakiosavaatimuksesta huolimatta, jos hänellä ei ole omaa asuntoa, joka sopisi hänen kodikseen.
Keskinäinen testamentti · 49 €
Tee keskinäinen testamentti →Mikä on keskinäinen testamentti ja kenelle se sopiiSäädösperusta: Perintökaari 7 luku (Finlex)
Määritelmän on laatinut Tuukka Tolvanen, OTM.
