Siirry sisältöön

Lakiosalaskuri

Laske, kuinka suuri lasten lakiosa on euroina ja paljonko omaisuudesta voi testamentata vapaasti. Laskuri ottaa huomioon ennakkoperinnöt ja kuolleen lapsen jälkeläiset.

Jos perinnönjättäjä oli naimisissa, lakiosa lasketaan siitä, mitä hänelle jää osituksen jälkeen. Jos hän oli puolisoista varakkaampi eikä avioehto sulje avio-oikeutta pois, se on yleensä puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Muuten se on hänen oma omaisuutensa. Lue osituksesta

Laske mukaan ottolapset ja kuolleet lapset, joilla on omia lapsia.

Laskelma

Täytä vielä nämä kohdat, niin näet laskelman:

Laskenta tapahtuu selaimessasi, eikä syöttämiäsi tietoja tallenneta.

Esimerkkejä lakiosan laskemisesta

Kaksi lasta

Perinnönjättäjän omaisuus on 300 000 euroa velkojen jälkeen, ja hänellä on kaksi lasta. Kummankin perintöosa on 150 000 euroa, joten kummankin lakiosa on 75 000 euroa. Testamentilla voi antaa vapaasti 150 000 euroa.

Kuolleen lapsen lapset

Omaisuus on 240 000 euroa, ja lapsia on kaksi. Toinen lapsista on kuollut, ja hänellä on kaksi lasta. Elossa olevan lapsen lakiosa on 60 000 euroa. Kuolleen lapsen lapset saavat hänen lakiosansa tasan, eli 30 000 euroa kumpikin. Vapaasti testamentattavissa on 120 000 euroa.

Ennakkoperintö

Omaisuus on 160 000 euroa, ja lapsia on kaksi. Toinen heistä on saanut perinnönjättäjän eläessä ennakkoperintönä 40 000 euroa. Lakiosia laskettaessa ennakkoperintö lisätään omaisuuteen, joten pohja on 200 000 euroa ja kummankin lakiosa 50 000 euroa. Ennakon saanut lapsi voi vaatia jäämistöstä enää 10 000 euroa ja toinen lapsi koko lakiosansa. Vapaasti testamentattavissa on 100 000 euroa.

Usein kysyttyä

Miten lakiosa lasketaan?

Lakiosa on puolet perintöosasta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia. Lakiosa lasketaan perinnönjättäjän varoista velkojen vähentämisen jälkeen, ja laskelmaan lisätään tietyt elinaikaiset lahjat, kuten ennakkoperinnöt. Naimisissa olleen perinnönjättäjän jäämistö selviää yleensä vasta, kun ositus on tehty.

Voiko testamentti ohittaa lakiosan?

Testamentin voi aina tehdä sellaisena, että se loukkaa lakiosaa. Silloin jää rintaperillisen päätettäväksi, vaatiiko hän lakiosaansa. Jos elinaikaisia lahjoja ei ole, testamentintekijä voi joka tapauksessa määrätä vapaasti puolesta jäämistöstään.

Miten lakiosa vaaditaan?

Lakiosa ei toteudu itsestään. Rintaperillisen on ilmoitettava vaatimuksestaan todisteellisesti testamentinsaajalle kuuden kuukauden määräajassa, joka alkaa testamentin tiedoksiannosta. Jos määräaika kuluu ilman ilmoitusta, testamentti toteutuu sellaisenaan. Jokainen rintaperillinen päättää vaatimisesta itse, ja vaatimus koskee vain hänen omaa lakiosaansa. Testamentinsaaja saa yleensä maksaa lakiosan rahana ja pitää testamentilla saamansa omaisuuden.

Milloin lakiosan voi menettää?

Rintaperilliseltä lakiosan voi viedä vain poikkeuksellisesti. Perinnönjättäjä voi testamentilla tehdä rintaperillisen perinnöttömäksi, jos rintaperillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perinnönjättäjää tai tämän läheistä tai jos hän viettää jatkuvasti kunniatonta ja epäsiveellistä elämää. Peruste on mainittava testamentissa. Rintaperillinen voi myös itse luopua perinnöstä jo perinnönjättäjän eläessä, mutta ilman kohtuullista vastiketta hän voi silti vaatia lakiosansa.

Mitä laskuri ei ota huomioon?

Laskuri lisää lakiosien laskentapohjaan vain lapsille annetut ennakkoperinnöt. Se ei ota huomioon lahjoja, joilla on suosittu yhtä perillistä muiden vahingoksi, lahjoja, jotka rinnastuvat tarkoitukseltaan testamenttiin, eikä perinnönjättäjän varoihin nähden kohtuuttoman suuria henkivakuutusmaksuja. Laskuri ei myöskään ota huomioon lesken asumissuojaa, joka voi lykätä lakiosan toteutumista, eikä perinnöttömäksi tekemistä tai perinnöstä luopumista.

Lue lisää

Tee testamentti →