Yleistestamentti
Myös: yleisjälkisäädös
Yleistestamentti eli yleisjälkisäädös on testamentti, jolla saaja saa koko jäämistön, murto-osan siitä tai sen, mitä muiden testamenttimääräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä. Yleistestamentinsaajasta tulee kuolinpesän osakas, joten hänen asemansa rinnastuu perillisen asemaan.
Yleistestamentin tunnistaa määräyksen muodosta eikä saadun omaisuuden arvosta. Jos saajalle on annettu esimerkiksi kolmasosa jäämistöstä tai kaikki muiden määräysten jälkeen jäävä, kyse on yleistestamentista, vaikka hänen osuutensa jäisi pieneksi. Myös testamentti, jolla puoliso saa koko jäämistön omistusoikeudella, on yleistestamentti, esimerkiksi tavallinen keskinäinen testamentti. Nimetty esine, rahasumma tai käyttöoikeus on sen sijaan legaatti. Hallintaoikeustestamentti kuuluu siksi legaatteihin, vaikka se koskisi kaikkea omaisuutta.
Yleistestamentinsaaja osallistuu kuolinpesän yhteishallintoon muiden osakkaiden rinnalla. Hänet merkitään perukirjaan, ja hän on mukana päättämässä pesän omaisuudesta ja perinnönjaosta. Perilliset eivät voi ilman hänen suostumustaan luovuttaa pesän omaisuutta hänen vahingokseen. Asema on voimassa myös sinä aikana, kun testamentin pätevyydestä vielä kiistellään. Saajana voi olla myös yhdistys, säätiö tai muu yhteisö, jolla on silloin sama asema.
Samaan testamenttiin voi kirjoittaa sekä legaatteja että yleistestamenttimääräyksiä. Legaatit täytetään pesänselvityksen aikana, ja yleistestamentinsaaja saa osuutensa perinnönjaossa. Lakiosaa vaativalle rintaperilliselle yleistestamentinsaaja voi yleensä maksaa lakiosan tai siitä puuttuvan määrän rahana.
Keskinäinen testamentti · 49 €
Tee keskinäinen testamentti →Mikä on keskinäinen testamentti ja kenelle se sopiiSäädösperusta: Perintökaari 18 luku 1 § (Finlex)
Määritelmän on laatinut Tuukka Tolvanen, OTM.
