Legaatti

Legaatteja on kolmea perustyyppiä. Esinelegaatissa saaja saa nimetyn omaisuuserän, esimerkiksi kesämökin, auton tai taulun. Rahalegaatissa testamentissa määrätään euromäärä, joka maksetaan saajalle jäämistön varoista. Oikeuslegaatissa saaja saa omaisuuteen käyttö- tai tuotto-oikeuden, mutta omistus menee jollekulle muulle. Legaatista on kyse silloinkin, kun käyttöoikeus ulottuu koko jäämistöön, koska saajan oikeus jää omistusta suppeammaksi.

Legaatinsaaja ei osallistu kuolinpesän hallintoon eikä perinnönjakoon. Hän saa sen, mitä testamentissa on hänelle nimetty, ja jää muilta osin pesän ulkopuolelle. Jos legaatti on annettu perilliselle, hän on silti pesän osakas perillisasemansa perusteella, ja leski voi olla osakas esimerkiksi avio-oikeutensa perusteella. Puolisolle annetun rahalegaatin voi yhdistää hallintaoikeuteen muuhun omaisuuteen sekä yksin tehdyssä että keskinäisessä testamentissa.

Jos nimettyä esinettä ei enää ole jäämistössä, määräys raukeaa, ellei testamentista muuta johdu. Tekijä on voinut esimerkiksi määrätä esineen arvon maksettavaksi rahana. Kun varat eivät riitä kaikkiin rahalegaatteihin, niitä pienennetään samassa suhteessa. Jos legaatti loukkaa rintaperillisen lakiosaa, legaatinsaaja voi yleensä pitää legaatin maksamalla lakiosasta puuttuvan määrän rahana.