Testamentinsaaja maksaa perintöveron samalla tavalla kuin lakimääräinen perillinen. Testamentilla voit kuitenkin päättää, kuka omaisuutesi saa, kuinka moneen osaan se jakautuu ja saako joku sen käyttöönsä ilman veroa. Koska vero kiristyy osuuden kasvaessa ja riippuu saajan sukulaisuudesta, näillä valinnoilla saajien yhteenlaskettu perintövero voi pienentyä tuntuvasti. Käymme tässä artikkelissa läpi keinot, joita yksin tehdyssä testamentissa voi käyttää, ja sen, miten saaja voi vielä itse vaikuttaa veroonsa.
Maksaako testamentinsaaja perintöveroa?
Maksaa. Perintöverotuksessa testamentilla saatu omaisuus rinnastetaan perintöön, ja perintövero määrätään jokaiselle saajalle erikseen hänen omasta osuudestaan. Kuolinpesä ei maksa perintöveroa. Legaatin eli tietyn esineen tai rahasumman saaja maksaa veron legaatin arvosta. Vero määrätään perukirjan perusteella, joten testamentista liitetään jäljennös perukirjaan.
Veron määrään vaikuttavat saajan osuuden arvo ja hänen sukulaisuutensa testamentintekijään. Vuoden 2026 alusta alle 30 000 euron osuus on verovapaa, ja suuremmissa osuuksissa vero nousee portaittain.
Mihin veroluokkaan testamentinsaaja kuuluu?
Sukulaisuus ratkaisee veroluokan. Veroluokkaan I kuuluvat muun muassa lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja aviopuoliso. Veroluokkaan II kuuluvat esimerkiksi sisarukset, sisarusten lapset ja ystävät, ja heiltä peritään samasta osuudesta selvästi enemmän veroa. Kun osuus on 100 000 euroa, täysi-ikäinen lapsi maksaa perintöveroa 8 000 euroa ja sisar 18 600 euroa.
Testamentilla ei pääsääntöisesti voi siirtää saajaa lievempään veroluokkaan. Avopuolisokin kuuluu pääsääntöisesti veroluokkaan II, ja poikkeuksista kerromme artikkelissa Avopuolison perintöoikeus. Kun saaja kuuluu veroluokkaan II, veroa voi keventää jakamalla omaisuutta, antamalla hallintaoikeuden tai lahjoittamalla osan siitä yleishyödylliselle järjestölle.
Kannattaako perintö jakaa useammalle saajalle?
Perintövero on progressiivinen, eli suuremmasta osuudesta maksetaan suhteessa enemmän veroa. Jokaisella saajalla on lisäksi oma 30 000 euron verovapaa raja. Siksi sama omaisuus verotetaan kevyemmin, kun se jakautuu useammalle saajalle. Hyöty edellyttää, että kukin saaja saa oman osuutensa. Jos omaisuus testamentataan usealle yhteisesti, siitä voidaan laskea yksi yhteinen vero.
Oletetaan, että ainoa lapsesi perisi 200 000 euroa, jolloin hänen perintöveronsa olisi 21 000 euroa. Jos annat testamentilla kahdelle lapsenlapselle kummallekin 25 000 euron rahalegaatin, lapsesi saa 150 000 euroa ja maksaa veroa 14 500 euroa. Lapsenlasten osuudet jäävät verovapaan rajan alle, joten veroa maksetaan yhteensä 6 500 euroa vähemmän. Lapsenlapsille annettu raha myös ohittaa yhden sukupolven, eli siitä ei makseta perintöveroa uudelleen, kun lapsesi aikanaan kuolee.
Jakamista rajoittaa rintaperillisen lakiosa. Lakiosa on puolet siitä, minkä lapsesi perisi, jos testamenttia ei olisi, ja sen hän voi vaatia. Esimerkissä lakiosa on 100 000 euroa, joten legaatit eivät loukkaa sitä. Lakiosan laskemista ja vaatimista käsittelemme artikkelissa Lakiosa ja testamentti.
Miten hallintaoikeus keventää perintöveroa?
Hallintaoikeudella erotat omaisuuden käytön ja omistuksen. Esimerkiksi puolisosi saa käyttää omaisuutta loppuelämänsä, ja lapsesi saavat omistusoikeuden. Testamenttiin perustuvasta hallintaoikeudesta haltija ei maksa perintöveroa, ja omistusoikeuden saajien veropohjasta vähennetään hallintaoikeuden laskennallinen arvo. Tätä kutsutaan hallintaoikeusvähennykseksi. Arvo lasketaan kertomalla omaisuuden vuosituotto haltijan iän mukaisella kertoimella, joten nuoremman haltijan hallintaoikeus pienentää veropohjaa enemmän.
Oletetaan, että 60-vuotias avopuolisosi saa hallintaoikeuden 200 000 euron asuntoon, josta ei saada vuokratuloa. Vuosituotoksi lasketaan tällöin viisi prosenttia eli 10 000 euroa, ja 60-vuotiaan kertoimella 9 hallintaoikeuden arvoksi tulee 90 000 euroa. Lapsesi maksavat veron 110 000 eurosta, eikä avopuolisosi maksa hallintaoikeudesta veroa lainkaan. Jos hän saisi asunnon omakseen, hänen veronsa laskettaisiin pääsääntöisesti veroluokan II mukaan. Lapset maksavat oman veronsa jo sinun jäämistösi perintöverotuksessa eivätkä vasta haltijan kuoltua, joten heidän maksuvaransa kannattaa ottaa huomioon. Hallintaoikeus ei saa rajoittaa lapsen lakiosaa. Jos asunto on suuri osa jäämistöstäsi, lapsi voi vaatia lakiosansa vapaana hallintaoikeudesta, jolloin myös veroetu pienenee.
Aviopuolison kohdalla asuntoon rajattu hallintaoikeus ei aina tuo lisää veroetua. Leskellä on jo lain nojalla oikeus asua yhteisessä kodissa, ja kun hän ilmoittaa perukirjassa käyttävänsä sitä, senkin arvo vähennetään lasten perinnöstä. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole, jos leskellä on jo oma kodiksi sopiva asunto, ja silloin testamentilla annettu hallintaoikeus pienentää lasten veroa. Testamentin veroetu korostuu myös, kun hallintaoikeus koskee koko jäämistöä tai kun haltijalla, kuten avopuolisolla, ei ole lakisääteistä asumisoikeutta.
Aviopuolisolle voi lisäksi antaa rahalegaatin omaksi. Alle 120 000 euron legaatti on hänelle verovapaa, koska 30 000 euron verovapaaseen rajaan lisätään 90 000 euron puolisovähennys. Raja koskee kaikkia hänen sinulta saamiaan veronalaisia saantoja yhteensä, joten esimerkiksi hänelle maksettava henkivakuutuskorvaus lasketaan samaan summaan. Tätä yhdistelmää ja keskinäisen testamentin muotojen veroeroja käsittelemme artikkelissa Keskinäinen testamentti ja perintövero.
Onko testamentti hyväntekeväisyyteen verovapaa?
On, kun saaja on yleishyödyllinen yhteisö. Laki vapauttaa perintöverosta omaisuuden, joka testamentataan esimerkiksi yleishyödylliselle yhdistykselle tai säätiölle, seurakunnalle tai kunnalle. Käytännössä verovapaus on selvä, kun yhdistystä tai säätiötä pidetään yleishyödyllisenä myös tuloverotuksessa, ja lisäksi on edellytetty, että sen kotipaikka on Suomessa tai muualla Euroopan talousalueella. Lakimaatin testamentissa järjestön voi nimetä koko jäämistön saajaksi tai antaa sille rahalegaatin muiden määräysten rinnalla.
Miten testamentista luopuminen vaikuttaa veroon?
Testamentinsaaja voi pienentää veroaan luopumalla testamentista kokonaan tai osittain, esimerkiksi ottamalla vastaan kesämökin ja luopumalla asunnosta. Siitä, mistä hän luopuu, hän ei maksa veroa, vaan omaisuus ja vero siirtyvät niille, jotka tulisivat hänen tilalleen, jos hän olisi kuollut ennen testamentintekijää. Kun saaja on testamentintekijän lapsi, omaisuus menee yleensä hänen omille lapsilleen. Näin omaisuus voi ohittaa sukupolven vielä kuoleman jälkeen.
Luopuminen on verotuksessa tehokas, kun se tehdään kirjallisesti, vastikkeetta ja ehdoitta ennen kuin saaja on alkanut käyttää omaisuutta omanaan. Tavallisesti luopuminen ilmoitetaan perunkirjoituksessa, ja viimeistään se on tehtävä ennen perinnönjakoa tai legaatin luovuttamista. Saaja ei voi valita, kenelle omaisuus menee. Jos hän valitsee, hänen katsotaan ottaneen omaisuuden ensin vastaan ja sitten lahjoittaneen sen, jolloin maksettavaksi tulevat sekä perintövero että lahjavero.
Miten Lakimaatti ottaa verotuksen huomioon?
Lakimaatin kyselyssä voit valita yhdeksi tavoitteeksi verotehokkuuden. Silloin maksuton suositus kertoo tilanteeseesi sopivia verohuomioita, esimerkiksi hallintaoikeuden vaikutuksesta lasten veroon, legaateista lapsenlapsille tai hyväntekeväisyyslahjoituksen verovapaudesta. Kysely ei selvitä omaisuutesi arvoa, koska testamentti on voimassa vuosia ja varallisuus ehtii muuttua. Tämän artikkelin luvut perustuvat vuoden 2026 verosääntöihin.
Miten testamentti tehdään verkossa alusta loppuun, kerromme artikkelissa Testamentti netissä. Kun olet valmis, voit aloittaa Lakimaatin testamentin maksuttomalla kyselyllä.