Moni avopari yllättyy siitä, että avopuoliso ei peri lain nojalla mitään, vaikka yhteiselämä olisi kestänyt vuosikymmeniä ja talous olisi täysin yhteinen. Tässä artikkelissa kerromme, mitä laki sanoo avopuolison asemasta, mitä ilman testamenttia voi tapahtua ja miten keskinäinen testamentti korjaa tilanteen.
Avopuolison perintöoikeus: laki ei tunne avopuolisoa perillisenä
Perintökaaren perimysjärjestys perustuu sukulaisuuteen ja avioliittoon. Ensin perivät lapset, ja lapsettomalta aviopuoliso; heidän jälkeensä vuorossa ovat vanhemmat, sisarukset ja viime kädessä isovanhemmat sekä sedät ja tädit. Serkut eivät enää peri. Avopuolisoa perimysjärjestyksessä ei ole lainkaan, olipa liitto kestänyt kuinka pitkään tahansa.
Ilman testamenttia puolison omaisuus menee siis hänen perillisilleen. Avoliittolaki ei muuta tätä, sillä se ei anna avopuolisolle perintöoikeutta vaan sääntelee yhteistalouden purkamista. Jos laki soveltuu liittoonne, eli asutte yhteistaloudessa ja teillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi tai yhteistalous on kestänyt vähintään viisi vuotta, eloonjäänyt voi saada kuolinpesästä harkinnanvaraista avustusta, mutta ei perintöä. Muissa avoliitoissa tätäkään mahdollisuutta ei ole.
Mitä ilman testamenttia voi tapahtua
Käytännön kipupiste on useimmiten yhteinen koti. Jos asunto on kokonaan tai osaksi kuolleen puolison nimissä, hänen osuutensa siirtyy hänen perillisilleen. Aviopuolison leskellä on lakiin perustuva oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan jakamattomana, mutta tämä suoja ei koske avopuolisoa. Avolesken asuminen jää siis perillisten kanssa sovittavaksi. Jos omistatte asunnon puoliksi, eloonjäänyt pitää oman osuutensa, mutta vainajan puolikas kuuluu hänen kuolinpesälleen ja perinnönjaon jälkeen hänen perillisilleen. Yhteisomistus heidän kanssaan voi johtaa asunnon myyntiin, jos yhteisymmärrystä ei synny.
Sama koskee muuta omaisuutta. Yhteiseen käyttöön hankitut säästöt, auto tai mökki jaetaan vainajan perillisten kesken, jos omaisuus oli vainajan nimissä eikä testamenttia ole.
Keskinäinen testamentti korjaa tilanteen
Avopari voi tehdä keskinäisen testamentin, jossa kumpikin määrää omaisuutensa toiselle. Testamentilla eloonjäänyt saa jäädä yhteiseen kotiin eikä asuminen jää perillisten hyväntahtoisuuden varaan. Jos vainajalla on lapsia, kotiin jääminen voi silti edellyttää lakiosien järjestämistä muusta omaisuudesta, sillä avopuolisolla ei ole aviolesken lakisääteistä asumissuojaa. Jos tavoitteena on siirtää omaisuus puolisolle, lapsettomalle avoparille luontevin muoto on yleensä täysi omistusoikeus, jossa eloonjäänyt saa kaiken ja voi käyttää, myydä ja testamentata omaisuuden vapaasti edelleen.
Lapsettoman parin kannattaa huomata keskinäisen omistusoikeustestamentin yksi seuraus. Omaisuus menee jälkimmäisenä kuolleen puolison sukulaisille tai hänen oman testamenttinsa saajille, ja ensiksi kuolleen suku jää ilman. Jos haluatte päättää yhdessä myös siitä, kenelle omaisuus lopulta menee, valitkaa hallintaoikeus tai legaatin ja hallintaoikeuden yhdistelmä, joissa määräätte saajat itse testamentissa. Harvinaisempi vaihtoehto on rajoitettu omistusoikeus. Muotojen eroja käsittelemme artikkelissa Hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti.
Lapsettoman parin testamentti on myös vahva. Kun rintaperillisiä ei ole, kenelläkään ei ole oikeutta lakiosaan, joten vanhemmat tai sisarukset eivät voi pätevää testamenttia vastaan vaatia osuutta jäämistöstä.
Jos avoparilla on lapsia, testamentin rinnalla on huomioitava lasten lakiosa. Jos lapset vaativat lakiosansa, avopuolisolle voi tehokkaasti testamentata enintään puolet jäämistöstä. Yhteinen lapsi vaikuttaa kahdella tavalla, sillä hän tuo lakiosan mutta myös rinnastaa parin perintöverotuksessa aviopariin, kuten alla kerromme. Jos taas jommallakummalla on omia lapsia, sopivin muoto on yleensä hallintaoikeus, jossa omat lapset saavat omistuksen vanhempansa omaisuuteen ja puoliso käyttöoikeuden. Avoliiton päättyessä eroon testamentin kohtalo ei ole laissa yhtä selvä kuin avioerossa, joten testamentissa on hyvä olla nimenomainen eroehto. Lakimaatin keskinäisessä testamentissa se on aina mukana.
Avopuolison perintövero voi yllättää
Perintöverossa avopuoliso kuuluu pääsääntöisesti veroluokkaan II, jossa vero on selvästi ankarampi kuin aviopuolison veroluokassa I, eikä hän saa aviopuolisolle kuuluvaa 90 000 euron puolisovähennystä.
Poikkeus koskee avopareja, jotka verotuksessa rinnastetaan aviopuolisoihin. Jos yhteistaloudessa elävällä parilla on tai on ollut yhteinen lapsi, tai jos he ovat olleet aiemmin keskenään naimisissa, eloonjäänyt avopuoliso kuuluu veroluokkaan I ja saa myös puolisovähennyksen. Pelkkä pitkä yhteiselo ei tähän riitä, vaikka avoliittolaki muuten liittoon soveltuisi. Ero verojen määrässä voi olla merkittävä. Lakimaatti ottaa avoparin verotilanteen huomioon, ja jos puolisovähennystä ei ole käytettävissä, palvelu kertoo siitä ja mitoittaa verovapaan rahalegaatin oletussumman sen mukaan. Muotojen veroeroja ja legaatin mitoitusta käsittelemme artikkelissa Keskinäinen testamentti ja perintövero.
Vero ei kuitenkaan muuta pääasiaa. Testamentti on ainoa keino jättää avopuolisolle perintöä, ja ilman sitä eloonjäänyt jää käytännössä ilman puolison omaisuutta. Rinnalle voi harkita henkivakuutuksen edunsaajamääräystä, joka siirtää vakuutuskorvauksen puolisolle jäämistön ohi, mutta se ei korvaa testamenttia.
Miten avopari tekee testamentin?
Testamentin muotovaatimukset ovat samat kuin muissakin testamenteissa, ja kerromme niistä artikkelissa Miten testamentti tehdään. Jos haluatte turvata toisenne, Lakimaatti auttaa keskinäisen testamentin tekemisessä. Vastaatte muutamaan kysymykseen, saatte suosituksen tilanteeseenne sopivasta muodosta ja valmiin asiakirjan allekirjoitusohjeineen.