Avoleski

Kuolleen avopuolison omaisuus menee perimysjärjestyksen mukaan hänen lapsilleen tai, jos lapsia ei ole, vanhemmille, sisaruksille ja muille sukulaisille. Leskeksi jääneen aviopuolison oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ei koske avoleskeä yhteisistä lapsista riippumatta. Vuokra-asunnossa avoleski saa kuitenkin jatkaa vuokrasuhdetta.

Jos avoliittoon sovelletaan avoliittolakia, avoleskellä voi olla kaksi taloudellista oikeutta. Laki soveltuu, kun pari asui yhteistaloudessa, kumpikaan ei ollut naimisissa ja yhteiselo oli kestänyt vähintään viisi vuotta tai parilla oli yhteinen tai yhteisesti huollettu lapsi. Omaisuuden erottelussa avoleski voi vaatia hyvitystä, jos hänen työnsä tai varansa yhteistalouden hyväksi ovat kartuttaneet tai säilyttäneet vainajan omaisuutta niin, että pelkkä omistussuhteiden mukainen jako hyödyttäisi perillisiä perusteettomasti. Hyvitystä on vaadittava omaisuuden erottelussa tai kanteella puolen vuoden kuluessa erottelusta. Jos erottelua ei ole tehty, oikeus raukeaa, ellei kannetta ole nostettu tai pesänjakajaa haettu kolmen vuoden kuluessa kuolemasta. Toinen mahdollinen oikeus on kohtuullinen avustus jäämistöstä, jos puolison kuolema on heikentänyt avolesken toimeentuloa. Avustus on harkinnanvarainen, ja se on vaadittava viimeistään perinnönjaossa. Jos avoliittolaki ei sovellu, kumpaakaan näistä oikeuksista ei ole. Vainajan omaisuuteen sijoitetuista varoista tai sen hyväksi tehdystä työstä voi silti vaatia kuolinpesältä korvausta perusteettoman edun palautuksena.

Testamentilla avoleskelle voi antaa omaisuutta, mutta vainajan lapset saavat vaatia lakiosansa, mikä voi pienentää hänelle menevää osuutta. Henkivakuutuksen edunsaajamääräyksellä vakuutuskorvauksen voi myös ohjata avoleskelle jäämistön ulkopuolelta.