Perimysjärjestys

Perintöön oikeutetut sukulaiset jakautuvat kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Ensimmäisen muodostavat lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos heitä ei ole eikä vainaja ollut naimisissa, perintö siirtyy toiseen ryhmään, jossa perivät vanhemmat, ja kuolleen vanhemman osuuden saavat sisarukset tai näiden jälkeläiset. Kolmannessa ryhmässä perijöitä ovat isovanhemmat, ja kuolleen isovanhemman tilalle tulevat hänen lapsensa eli vainajan sedät, enot ja tädit. Siihen lakimääräinen perillispiiri päättyy, joten serkut eivät peri.

Aviopuoliso ei kuulu näihin ryhmiin, mutta jos vainajalta ei jää lapsia eikä heidän jälkeläisiään, leski perii koko omaisuuden ennen vanhempia ja sisaruksia. Näin käy myös silloin, kun puolisoilla oli avioehto. Leski saa käyttää perimäänsä omaisuutta ja luovuttaa sitä eläessään, mutta testamentillaan hän ei voi estää ensiksi kuolleen puolison vanhempia, sisaruksia ja näiden jälkeläisiä saamasta osuuttaan. Nämä toissijaiset perilliset saavat vasta lesken kuoltua pääsäännön mukaan puolet tämän jäämistöstä. Jos toissijaisia perillisiä ei silloin enää ole, koko jäämistö menee lesken omille perillisille tai hänen testamentinsaajilleen.

Jos perillisiä ei ole lainkaan eikä testamenttia ole tehty, omaisuus menee valtiolle. Testamentilla järjestyksestä voi poiketa ja jättää omaisuutta myös niille, joita laki ei tunne perillisinä, kuten avopuolisolle, puolison lapsille aiemmasta liitosta tai serkuille. Testamentti ei silti estä lapsia vaatimasta lakiosaansa, eikä se vie leskeltä oikeutta asua edelleen puolisoiden yhteisessä kodissa, jos hänellä ei ole omaa sopivaa asuntoa. Muut perilliset, myös vanhemmat ja sisarukset, voi sen sijaan sivuuttaa kokonaan.