Toissijaissaaja

Tavallisimmin ensisaajana on puoliso ja toissijaissaajina testamentintekijän lapset. Puoliso saa hyödyntää omaisuutta elinaikanaan, ja hänen kuoltuaan toissijaissaajat saavat testamentissa määrätyn osuuden. Toissijaissaajiksi voi nimetä myös useita henkilöitä osuuksittain tai esimerkiksi ensisaajan jälkeläiset ryhmänä.

Kun aviopuoliso saa ensisaajana koko jäämistön tai osuuden siitä, toissijaissaajat voivat lesken kuoltua vaatia vastiketta, jos leski on heidän oikeuttaan huomioimatta vähentänyt omaisuuttaan olennaisesti lahjoituksilla. Testamentissa voidaan määrätä toisin. Toissijaismääräys ei suojaa omaisuutta ensisaajan velkojilta. Toissijaissaaja ei ole testamentintekijän kuolinpesän osakas. Jos toissijaismääräys koskee koko jäämistöä tai osuutta siitä, hänestä tulee vasta ensisaajan kuolinpesän osakas. Jos se koskee vain tiettyä esinettä tai rahasummaa, omaisuus luovutetaan hänelle ensisaajan kuoltua ilman osakkuutta.

Toissijaissaaja on eri asia kuin varasaaja. Varasaaja saa omaisuuden, jos ensisijainen testamentinsaaja kuolee ennen testamentintekijää, eikä varasaajamääräys rajoita saajan omistusta. Ilmauksia "toissijaissaaja" ja "toissijainen saaja" käytetään kirjallisuudessa kummastakin tilanteesta, joten testamentin sanamuodosta on katsottava, kumpaa tarkoitetaan. Sijaantulo taas on lain sääntö, jonka mukaan ennen testamentintekijää kuolleen saajan jälkeläiset voivat tietyin edellytyksin tulla hänen sijaansa, jos testamentissa ei ole muuta määräystä.