Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo edellyttää aina Digi- ja väestötietoviraston (DVV) vahvistusta. Vahvistusta hakee valtakirjassa nimetty valtuutettu siinä vaiheessa, kun valtuuttaja ei esimerkiksi sairauden takia enää pääosin pysty huolehtimaan valtakirjan kattamista asioista. Hakemus tehdään ensisijaisesti DVV:n verkkolomakkeella, ja sen liitteeksi hankitaan lääkärinlausunto. Alkuperäinen paperinen valtakirja toimitetaan DVV:lle erikseen postitse tai palvelupisteeseen. Kerromme, milloin hakemus on ajankohtainen, mitä siihen tarvitaan ja mitä valtuutetun on hoidettava päätöksen jälkeen.
Milloin vahvistamista haetaan?
Ratkaisevaa on, pystyykö valtuuttaja hoitamaan juuri niitä asioita, jotka valtakirjassa on annettu valtuutetulle. Täydellistä toimintakyvyttömyyttä ei vaadita. Toimintakyky heikkenee usein vähitellen, ensin mutkikkaissa ja vasta myöhemmin arkisissa toimissa, joten riittää, ettei valtuuttaja enää pääosin selviä niistä. Myös tilapäinen toimintakyvyn menetys voi olla peruste vahvistamiselle.
Ennakkoon varmuuden vuoksi vahvistusta ei voi hakea, eikä valtuuttajan oma ilmoitus kyvyttömyydestään riitä perusteeksi. Hänen näkemyksensä voi silti puoltaa vahvistamista rajatapauksessa, kun hän itse kokee jo tarvitsevansa apua. Vahvistamisen aika voi tulla vasta vuosikymmenten kuluttua valtakirjan tekemisestä, ja joskus sitä ei tule lainkaan.
Kuka hakemuksen tekee?
Hakijana on tavallisesti valtakirjan varsinainen valtuutettu. Toissijainen valtuutettu hakee vahvistusta itselleen, jos valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, on luopunut siitä, on estynyt pysyvästi tai on kuollut. Hakemuksessa hänen kannattaa kertoa, miksi tehtävä kuuluu nyt hänelle. Jos valtuutettu ei halua tehtävää, mukaan kannattaa liittää tämän vapaamuotoinen ilmoitus asiasta.
Varavaltuutettu voi hakea vahvistusta vasta, kun valtuutus on jo vahvistettu valtuutetulle tai toissijaiselle valtuutetulle ja tämä on esteellinen jossakin asiassa tai tilapäisesti estynyt. Esteen on oltava olemassa jo hakuhetkellä, joten varavaltuutettukaan ei voi hakea vahvistusta ennakolta.
Mitä hakemukseen liitetään?
Pääliite on lääkärinlausunto valtuuttajan kyvystä hoitaa asioitaan. Valtuutettu pyytää sen itse, sillä DVV ei hanki lausuntoa hänen puolestaan. Laki velvoittaa terveydenhuollon antamaan valtuutetulle tähän tarvittavat tiedot salassapidon estämättä jo ennen vahvistamista. Lääkärille kannattaa näyttää valtakirja, josta hän näkee pyytäjän aseman ja ne asiat, joita lausunnon pitää koskea. DVV:n lausuntolomakkeella lääkäri arvioi erikseen taloudellisten ja henkilöä koskevien asioiden hoitoa sekä sitä, ymmärtääkö valtuuttaja vahvistamisasian ja voiko häntä kuulla. Jos valtuuttaja kieltäytyy tutkimuksesta, lausunnon sijaan käy muu luotettava selvitys, esimerkiksi kotikunnan sosiaalityöntekijän lausunto.
Hakemukseen kannattaa liittää myös valtuuttajan oma lausuma, jos hän ymmärtää asian, sekä puolison tai muun läheisen lausuma. Lausumassa kerrotaan oma kanta vahvistamiseen, ja DVV:n sivuilla on niihin valmiit lomakkeet. Puuttuvat lausumat virasto pyytää itse, mikä pidentää käsittelyä.
Alkuperäistä valtakirjaa ei liitetä verkkohakemukseen, vaan se postitetaan DVV:lle tai viedään sen palvelupisteeseen. Kopio tai skannaus ei kelpaa. Jos verkkoasiointi ei onnistu, hakemuksen voi tehdä PDF-lomakkeella ja lähettää kaikki asiakirjat yhdessä. Varavaltuutettu käyttää PDF-lomaketta, ja hänen hakemukseensa liitetään vain alkuperäinen valtakirja.
Mitä DVV tekee hakemuksen saatuaan?
DVV käsittelee hakemukset yleensä saapumisjärjestyksessä ja pyytää tarvittaessa puuttuvat asiakirjat. Valtuuttajalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi, ellei lääkärinlausunnosta ilmene, ettei hän pysty ymmärtämään asiaa. Myös aviopuolisoa kuullaan yleensä, ja tarvittaessa virasto voi kuulla valtuutettua henkilökohtaisesti sekä valtuuttajan lapsia, avopuolisoa tai muita läheisiä. Lopuksi se arvioi, täyttyvätkö vahvistamisen edellytykset. Päätöksen maksun ja keskimääräisen käsittelyajan voi tarkistaa osoitteesta dvv.fi.
Odotusaikana valtuutettu ei vielä edusta valtuuttajaa. Hakemuksen saavuttua virastoon hän saa kuitenkin hoitaa välttämättömät toimet, joilla valtuuttaja suojataan vahingolta, esimerkiksi erääntyvän laskun maksamisen.
Mitä vahvistamisen jälkeen tapahtuu?
Valtuutus on voimassa päätöksen antamisesta alkaen, eikä valitusajan päättymistä tarvitse odottaa. DVV lähettää päätöksen sähköpostilla, Suomi.fi-viestinä tai kirjeenä ja palauttaa alkuperäisen valtakirjan. Jos valtuutus kattaa taloudelliset asiat, siitä tehdään merkintä holhousasioiden rekisteriin, josta esimerkiksi pankki voi tarkistaa valtuutuksen olevan voimassa.
Päätöksestä alkaa myös DVV:n valvonta. Taloudellisia asioita hoitavan valtuutetun on annettava holhousviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa omaisuusluettelo niistä varoista ja veloista, joita valtuutus koskee. Koko tehtävän ajan hänen on pidettävä kirjaa valtuuttajan varoista, veloista ja tilitapahtumista sekä säilytettävä tiliotteet ja tositteet. Vuosittaista tiliä DVV:lle ei anneta, ellei valtakirjassa ole niin määrätty, mutta DVV voi pyytää tilin, jos siihen on syytä.
Pankille ja muille tahoille valtuutettu näyttää vahvistamispäätöksen, jonka liitteenä on kopio valtakirjasta. Alkuperäinen valtakirja kannattaa säilyttää huolellisesti, koska sitä voidaan pyytää nähtäväksi. Pankkiasiat valtuutettu hoitaa omilla tunnuksillaan, kuten kerromme artikkelissa Edunvalvontavaltuutus puolisolle.
Entä jos DVV ei vahvista valtuutusta?
Vahvistamatta jättämisen syy ratkaisee, miten edetään.
- Jos toimintakyky ei vielä ole heikentynyt riittävästi, vahvistamista voi hakea uudelleen, kun tilanne muuttuu.
- Jos DVV pitää valtuutettua kykenemättömänä tai sopimattomana tehtävään, vahvistusta voi hakea valtakirjaan nimetty toissijainen valtuutettu.
- Jos valtuuttajalla on jo edunvalvoja samoissa asioissa, valtuutus voidaan vahvistaa vasta, kun edunvalvojan tehtävä on lakkautettu.
- Jos valtakirja ei kelpaa esimerkiksi esteellisten todistajien vuoksi, valtuuttaja voi tehdä sen uudelleen, kunhan hän vielä ymmärtää asian merkityksen. Muuten asioiden hoito voi siirtyä edunvalvojalle.
Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on saatu tiedoksi. Valitusoikeus on sekä valtuutetulla että valtuuttajalla, ja ohjeet ovat päätöksen mukana tulevassa valitusosoituksessa.
Miten vahvistamiseen varaudutaan jo valtakirjaa tehtäessä?
Moni vahvistamisen este syntyy jo silloin, kun valtakirja tehdään. Lakimaatin edunvalvontavaltakirjassa voimaantulomääräys on aina valmiina, ja saateohjeen esteellisyyslista kootaan valtuutusketjuun nimetyistä henkilöistä, jotta todistajat on helppo valita oikein. Saateohje kertoo myös vahvistamisen vaiheet ja sisältää valtuutetulle muistilistan päätöksen jälkeisistä tehtävistä. Hakemuksen tekee aikanaan valtuutettu, sillä Lakimaatti ei hae vahvistusta eikä toimita valtakirjaa DVV:lle.
Kysely ja suositus ovat maksuttomia. Valtakirja maksaa Lakimaatissa 49 euroa, ja pariskunta saa kaksi erillistä valtakirjaa 79 eurolla. Valtakirjan tekemisen vaiheista kerromme artikkelissa Miten edunvalvontavaltakirja tehdään.