Edunvalvontavaltuutuksella päätät etukäteen, kuka hoitaa raha-asiasi ja muut asiasi, jos et sairauden, tapaturman tai heikentyneen terveydentilan vuoksi enää itse kykene. Moni yllättyy siitä, ettei edes puoliso voi hoitaa toisen pankkiasioita ilman valtuutusta. Tässä artikkelissa kerromme, miten edunvalvontavaltuutus toimii, mitä tapahtuu ilman sitä ja miksi valtakirja kannattaa tehdä hyvissä ajoin.
Valtakirja, joka odottaa varalla
Edunvalvontavaltuutus tehdään asiakirjalla, jonka nimi on edunvalvontavaltakirja. Siinä nimeät itse valitsemasi henkilön eli valtuutetun hoitamaan raha-asioitasi ja omaisuuttasi sekä halutessasi myös henkilöösi liittyviä asioita, esimerkiksi asiointia hoivan ja terveydenhuollon kanssa.
Valtakirja ei tule voimaan heti. Se allekirjoitetaan ja pannaan talteen, ja valtuutus tulee voimaan vasta, kun toimintakykysi on heikentynyt ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on vahvistanut valtuutuksen. Siihen asti valtakirja odottaa käyttämättömänä, eikä se rajoita omaa päätösvaltaasi millään tavalla. Valtakirjan avulla voit vaikuttaa omien asioidesi hoitoon vielä senkin jälkeen, kun et enää kykene päättämään niistä itse.
Edunvalvontavaltakirja vai edunvalvontavaltuutus, mitä eroa?
Sanoja käytetään usein toistensa synonyymeinä, ja kummallakin haetaan samaa asiaa. Tarkasti ottaen edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jonka allekirjoitat, ja edunvalvontavaltuutus on se oikeus toimia puolestasi, jonka valtakirja antaa valtuutetulle. Laki edellyttää, että valtakirja tehdään kirjallisesti, joten ilman valtakirjaa ei ole valtuutustakaan.
Ero näkyy ajoituksessa. Valtakirja on valmis heti, kun se on allekirjoitettu ja todistettu, mutta valtuutus tulee voimaan vasta vahvistamisen jälkeen. Siksi puhutaan valtakirjan tekemisestä ja valtuutuksen vahvistamisesta. Edunvalvontavaltakirja on myös eri asia kuin tavallinen valtakirja, josta kerromme alempana.
Puoliso ei voi hoitaa asioitasi ilman valtakirjaa
Yleinen väärinkäsitys on, että avioliitto oikeuttaisi hoitamaan puolison asioita. Näin ei ole, vaan puoliso ei voi ilman valtuutusta käyttää toisen pankkitiliä, myydä omaisuutta eikä tehdä sopimuksia toisen puolesta. Esimerkiksi pankit ja viranomaiset edellyttävät valtuutusta tai edunvalvojan määräystä. Sama koskee avopuolisoa ja aikuisia lapsia. Puolisoiden valtakirjoista kerromme tarkemmin artikkelissa Edunvalvontavaltuutus puolisolle.
Mitä tapahtuu, jos valtakirjaa ei ole?
Jos toimintakykysi heikkenee eikä valtakirjaa ole, asioidesi hoito järjestetään holhoustoimen edunvalvonnalla. Silloin käräjäoikeus tai DVV määrää sinulle edunvalvojan. Hän ei välttämättä ole se, jonka itse valitsisit, vaan esimerkiksi yleinen edunvalvoja.
Suurin käytännön ero on valvonnassa. Edunvalvoja antaa viranomaiselle pääsääntöisesti joka vuosi tilin, joka tarkastetaan, ja monet oikeustoimet, kuten kiinteistön myynti, vaativat lisäksi viranomaisen luvan. Valtuutetun velvollisuudet ovat kevyemmät. Valtuutettu laatii omaisuusluettelon ja pitää kirjaa varoista ja veloista, mutta säännöllistä vuositiliä tai lupamenettelyä ei ole, ellei valtakirjassa niin määrätä. Valtakirjalla päätät siis paitsi tekijän myös valvonnan tason. Vertailemme vaihtoehtoja tarkemmin artikkelissa Edunvalvontavaltuutus vai edunvalvoja.
Eikö tavallinen valtakirja riitä?
Tavallinen valtakirja ei automaattisesti lakkaa toimintakyvyn heiketessä, vaan sen katsotaan yleensä pysyvän voimassa. Ongelmana on valvonnan puute, sillä kukaan ei valvo valtuutettua, jos et itse siihen enää kykene. Siksi tavallista valtakirjaa pidetään riskialttiina juuri niissä tilanteissa, joita varten edunvalvontavaltuutus on luotu, ja käytännössä esimerkiksi pankit suhtautuvat sen käyttöön varauksella, kun valtuuttajan toimintakyvystä on epäselvyyttä.
Edunvalvontavaltuutus luotiin turvallisemmaksi vaihtoehdoksi. Sen voimaantulo edellyttää viranomaisen vahvistusta, ja laki asettaa valvonnalle vähimmäistason. Se on ainoa varma tapa päättää itse, kuka asioitasi hoitaa, jos menetät toimintakykysi.
Miksi valtakirja kannattaa tehdä ajoissa?
Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä täysi-ikäinen, joka ymmärtää, mitä valtakirja tarkoittaa. Tämä on samalla syy olla lykkäämättä, sillä valtakirjaa ei voi enää tehdä, jos ymmärrys sen merkityksestä on ehtinyt heiketä. Sairauskohtaus tai tapaturma voi viedä toimintakyvyn keneltä tahansa iästä riippumatta, ja DVV suosittelee valtakirjan tekemistä jo noin 40 vuoden iässä.
Ajoissa tekemistä puoltaa myös lain rakenne. Jos sinulle ehditään määrätä edunvalvoja, valtuutusta ei voida vahvistaa samoihin asioihin ennen kuin edunvalvojan tehtävä lakkautetaan. Lisäksi mitä myöhemmin valtakirja tehdään, sitä helpommin sen pätevyys voidaan jälkikäteen kyseenalaistaa. Muistisairausdiagnoosikaan ei estä valtakirjan tekemistä sairauden varhaisessa vaiheessa, jos ymmärryskyky riittää, mutta odottaminen kaventaa mahdollisuuksia vuosi vuodelta.
Valmis valtakirja ei muuta elämääsi mitenkään. Se odottaa varalla, ja parhaassa tapauksessa sitä ei tarvita koskaan.
Miten valtakirja tehdään ja otetaan käyttöön?
Valtakirja tehdään kirjallisesti, ja se allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajaksi eivät kelpaa esimerkiksi puolisosi, lähisukulaisesi eivätkä valtuutettu tai hänen läheisensä. Sähköinen allekirjoitus ei käy tähän asiakirjatyyppiin, vaan valtakirja allekirjoitetaan aina paperilla.
Valtuutetun rinnalle kannattaa nimetä varavaltuutettu tilapäisten esteiden ja toissijainen valtuutettu pysyvän esteen varalle. Valtuutettu ei voi siirtää tehtäväänsä toiselle, joten varahenkilöt on nimettävä jo valtakirjassa. Vaiheittaisen ohjeen löydät artikkelista Miten edunvalvontavaltakirja tehdään.
Valtuutuksen vahvistamista haetaan vasta, kun et enää pääosin pysty hoitamaan valtuutuksen kattamia asioita. Hakijana on valtakirjassa nimetty valtuutettu, ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto tai muu luotettava selvitys toimintakyvystäsi. Vasta DVV:n vahvistus tuo valtuutuksen voimaan.
Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä silloin, kun sitä ei vielä tarvita. Jos haluat tehdä edunvalvontavaltakirjan, Lakimaatti ohjaa sinut valinnoissa ja tuottaa valmiin asiakirjan allekirjoitus- ja säilytysohjeineen. Kysely ja suositus ovat maksuttomia, ja valtakirja maksaa 49 euroa. Puolisot saavat samalla kyselyllä kumpikin oman valtakirjansa 79 eurolla. Mitä verkossa tehtävästä valtakirjasta kannattaa tietää, kerromme artikkelissa Edunvalvontavaltuutus netissä.