Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta ovat kaksi tapaa järjestää asioidesi hoito siltä varalta, että sairaus tai heikentynyt terveydentila vie sinulta kyvyn huolehtia niistä itse. Olennainen ero on siinä, kuka hoitajan valitsee ja milloin. Edunvalvontavaltuutuksessa nimeät itse etukäteen edunvalvontavaltakirjassa henkilön, johon luotat. Edunvalvonnassa käräjäoikeus tai Digi- ja väestötietovirasto (DVV) määrää sinulle edunvalvojan vasta, kun tarve on jo syntynyt. Valtuutuksessa valvonta on kevyempää ja päätösvaltaa jää enemmän sinulle, mutta valtakirjan ehtii tehdä vain siihen asti, kun vielä ymmärrät sen merkityksen. Jos aihe on sinulle uusi, perusasiat kokoaa artikkeli Mikä on edunvalvontavaltuutus.
Kuka valitsee asioidesi hoitajan?
Edunvalvontavaltuutuksessa valinta on sinun. Nimeät valtakirjassa valtuutetun, tavallisesti puolison, aikuisen lapsen tai muun läheisen. Hänen tilapäisten esteidensä varalle voit nimetä varavaltuutetun ja pysyvän esteen varalle toissijaisen valtuutetun. Valtakirja odottaa käyttämättömänä, kunnes valtuutettu hakee DVV:ltä valtuutuksen vahvistamista sen jälkeen, kun et enää pääosin selviydy valtakirjan kattamista asioista. Valtakirjan laatimisen vaiheet kerromme artikkelissa Miten edunvalvontavaltakirja tehdään.
Edunvalvojan valinnasta päättää viranomainen. Kuka tahansa voi ilmoittaa DVV:lle, että joku tarvitsee edunvalvontaa, ja virasto tutkii asian ja vie sen tarvittaessa käräjäoikeuteen. Jos itse vielä ymmärrät tilanteesi ja haluat edunvalvojaksi tietyn henkilön, voit hakea hänen määräämistään DVV:ltä, ja virasto voi ratkaista asian ilman käräjäoikeutta. Edunvalvojaksi voidaan määrätä läheisesi, jos hän sopii tehtävään ja suostuu siihen. Muuten tehtävä voi päätyä esimerkiksi Oikeuspalveluviraston yleiselle edunvalvojalle. Sinulle varataan tilaisuus tulla kuulluksi, mutta hoitajan valitsee käräjäoikeus tai DVV.
Miten valvonta eroaa?
DVV valvoo edunvalvojan työtä tarkasti. Edunvalvojan on koottava luettelo omaisuudestasi ja veloistasi kolmen kuukauden kuluessa tehtävän alkamisesta. Sen jälkeen hän antaa yleensä joka vuosi tilin, jonka DVV tarkastaa. Monet merkittävät ratkaisut vaativat lisäksi DVV:n luvan, esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myynti, lainan ottaminen ja perinnönjako ilman pesänjakajaa.
Valtuutetun valvonta on kevyempää. Laki edellyttää häneltäkin vastaavaa luetteloa kolmen kuukauden kuluessa vahvistamisesta, ja hänen on pidettävä kirjaa varoistasi ja niiden muutoksista koko tehtävän ajan. Säännöllistä tiliä DVV:lle hän ei anna, eivätkä hänen toimensa tarvitse DVV:n lupaa, jos valtakirjassa ei ole toisin määrätty. Täysin valvomatta valtuutettu ei silti toimi, sillä DVV voi vaatia häneltä tilin, kun siihen on syytä, esimerkiksi huolestuneen läheisen yhteydenoton jälkeen.
Mitä edunvalvonta ja valtuutus maksavat?
Edunvalvonnassa viranomaismaksuja kertyy niin kauan kuin edunvalvonta jatkuu. DVV perii maksun jo hakemuksesta, jonka se tekee käräjäoikeudelle, tai päätöksestä, jolla se itse määrää edunvalvojan. Sen jälkeen jokaisen vuositilin tarkastuksesta peritään maksu, joka nousee varallisuuden mukaan, ja jokaisesta lupapäätöksestä oma maksunsa. Pienituloinen voi vapautua osasta maksuista. Lisäksi edunvalvojalla on oikeus saada varoistasi korvaus kuluistaan ja yleensä myös palkkio.
Valtuutuksessa DVV perii kertamaksun vahvistamispäätöksestä. Vuosittaisia tarkastusmaksuja ei synny, ellei valtakirjassa ole määrätty antamaan vuositiliä. Myös valtuutetulla on lain mukaan oikeus kulujensa korvaukseen ja kohtuulliseen palkkioon, mutta valtakirjassa voit itse päättää, saako hän palkkion vai ainoastaan kulut. Ajantasaiset maksut löydät DVV:n hinnastosta osoitteesta dvv.fi. Mitä valtakirjan laatiminen maksaa eri vaihtoehdoissa, kerromme artikkelissa Edunvalvontavaltuutus netissä.
Kumpi jättää sinulle enemmän päätösvaltaa?
Kumpikaan järjestely ei sellaisenaan vie sinulta oikeutta tehdä itse sopimuksia ja muita oikeustoimia, kun ymmärrät niiden merkityksen. Edunvalvonnassa käräjäoikeus voi kuitenkin tarvittaessa rajoittaa toimintakelpoisuuttasi. Edunvalvoja voidaan myös määrätä, vaikka vastustaisit sitä, jos vastustukselle ei tilanteesi ja avun tarpeesi huomioon ottaen ole riittävää syytä.
Valtuutuksen varsinainen etu on, että sisällöstä päätät sinä. Valtakirjassa ratkaiset, hoitaako valtuutettu raha-asioiden lisäksi henkilöäsi koskevia asioita, esimerkiksi asiointia hoivapaikan ja terveydenhuollon kanssa. Päätät myös, saako hän antaa puolestasi tavanomaisia merkkipäivälahjoja ja ketkä läheisesi saavat tietoa asioidesi hoidosta. Edunvalvojan tehtävän laajuuden määrää käräjäoikeus tai DVV, ja henkilöäsi koskevissa asioissa edunvalvoja voi edustaa sinua vain käräjäoikeuden erillisellä määräyksellä.
Mitä jos valtuutus ei kata kaikkea?
Valtuutus ja edunvalvonta voivat olla voimassa samaan aikaan. Jos valtakirja koskee vain osaa asioistasi, esimerkiksi pelkästään henkilöäsi koskevia asioita, raha-asioihin voidaan määrätä edunvalvoja valtuutuksen rinnalle. Jos edunvalvoja sen sijaan määrätään hoitamaan samoja asioita kuin valtuutettu, valtuutus lakkaa siltä osin. Niin voi käydä esimerkiksi, jos valtuutettu hoitaa tehtäväänsä huonosti.
Edunvalvojaa voidaan tarvita myös silloin, kun valtuutettu ei pysty hoitamaan tehtäväänsä. Jos valtuutettu on tilapäisesti estynyt eikä varavaltuutettua ole, hänen tehtäviinsä voidaan määrätä edunvalvoja esteen ajaksi. Tilapäinen este voi olla esimerkiksi esteellisyys perinnönjaossa, jossa valtuutettu on itsekin osakkaana. Pysyvän esteen varalle tarvitaan toissijainen valtuutettu. Jos häntä ei ole nimetty, järjestely yleensä kaatuu valtuutetun kuollessa tai estyessä pysyvästi, ja asioidesi hoito voi siirtyä edunvalvojalle.
Lakimaatin valtakirjassa valtuutus koskee aina raha-asioitasi yleisesti, ja henkilöäsi koskevat asiat voit ottaa mukaan. Valtuutetun esteiden varalle voit nimetä varavaltuutettuja ja toissijaisia valtuutettuja, ja maksuton suositus kertoo, millainen ketju sopii tilanteeseesi.
Milloin edunvalvonta on ainoa vaihtoehto?
Valtakirjan tekijältä vaaditaan kykyä ymmärtää, mitä valtakirja merkitsee. Jos sairaus on jo vienyt tämän kyvyn eivätkä asiasi hoidu muulla tavoin, esimerkiksi läheisten avulla, jäljelle jää edunvalvonta. Pelkkä muistisairausdiagnoosi ei kuitenkaan vielä estä valtakirjan tekemistä, jos ymmärrys riittää.
Valtakirjasta ei ole apua myöskään, jos sitä ei voida vahvistaa esimerkiksi siksi, että todistajina olivat valtuutetun lähisukulaiset. Jos uutta valtakirjaa ei silloin enää voi tehdä, tilanne on sama kuin ilman valtakirjaa. Jo tehty valtakirja taas suojaa sinua ennen vahvistamistakin, koska edunvalvojaa ei määrätä, kun valtuutus on selvästi vahvistettavissa lähiaikoina. Jos edunvalvoja ehditään kuitenkin määrätä ennen kuin valtakirja tulee esiin, valtuutus voidaan vahvistaa vasta edunvalvonnan lakkauttamisen jälkeen, mikä vie aikaa.
Näin varaudut ajoissa
Jos haluat itse päättää, kuka asioitasi aikanaan hoitaa, valtakirja kannattaa tehdä nyt, kun sitä ei vielä tarvita. Lakimaatissa vastaat ensin maksuttomaan kyselyyn ja saat heti suosituksen valtakirjan sisällöstä. Valmis valtakirja saateohjeineen maksaa 49 euroa, ja puolisot saavat 79 eurolla kumpikin oman valtakirjansa. Allekirjoitat valtakirjan itse paperilla, ja paikalla on oltava yhtä aikaa kaksi esteetöntä todistajaa.