Edunvalvontavaltuutus tehdään laatimalla edunvalvontavaltakirja. Siinä nimeät valtuutetun, kerrot, mitä asioita hän saa hoitaa, ja määräät valtuutuksen tulemaan voimaan vasta, jos et itse enää pysty huolehtimaan asioistasi. Valtakirja allekirjoitetaan paperilla, kun kaksi esteetöntä todistajaa on yhtä aikaa paikalla. Viranomaiselle sitä ei lähetetä, vaan se jää odottamaan mahdollista käyttöä. Tekeminen etenee neljässä vaiheessa:
- Valitse valtuutettu ja varahenkilöt.
- Päätä, mitä valtakirjaan kirjataan.
- Allekirjoita valtakirja kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.
- Anna valtuutus ja säilytä alkuperäinen valtakirja.
Kuka voi tehdä edunvalvontavaltakirjan?
Valtakirjan tekijältä vaaditaan täysi-ikäisyys ja kyky ymmärtää, mitä valtakirja merkitsee. Ymmärrys arvioidaan allekirjoitushetkellä, joten korkea ikä tai sairaus ei yksinään ole este. Valtakirja on tehtävä itse, eikä läheinen tai edes edunvalvoja voi tehdä sitä puolestasi. Kun muistisairaus on todettu, lääkäriltä kannattaa pyytää lausunto ymmärryskyvystä samalta päivältä, jolloin valtakirja allekirjoitetaan. Jos ymmärrys ehtii heiketä liian pitkälle, valtakirjaa ei enää voi tehdä, ja asioiden hoito voi jäädä edunvalvojan määräämisen varaan.
Kenet valtakirjaan nimetään?
Valtuutetun on oltava yksityishenkilö, ja useimmiten valinta osuu puolisoon, täysi-ikäiseen lapseen tai muuhun läheiseen, johon luotat. Hän ei allekirjoita valtakirjaa, mutta hänen halukkuutensa tehtävään kannattaa varmistaa etukäteen.
Valtuutettu ei voi siirtää tehtävää eteenpäin, eikä sijaisia voi lisätä myöhemmin ilman uutta valtakirjaa. Varavaltuutettu sijaistaa valtuutettua tilapäisen esteen ajan, esimerkiksi kun tämä on sairaana tai esteellinen jossakin asiassa. Toissijainen valtuutettu taas ottaa tehtävän pysyvästi, jos valtuutettu jättää tehtävän ottamatta vastaan, luopuu siitä myöhemmin tai estyy lopullisesti. Varavaltuutetuista ainakin yhden kannattaa olla suvun ulkopuolelta, koska esimerkiksi perheen perinnönjaossa valtuutettu ja hänen sukulaisensa voivat kaikki olla esteellisiä.
Mitä edunvalvontavaltakirjaan kirjataan?
Laki edellyttää, että valtakirjasta käy ilmi neljä asiaa:
- tarkoitus valtuuttaa toinen edustamaan sinua
- valtuuttaja ja valtuutettu
- asiat, joita valtuutus koskee
- voimaantulomääräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan vasta, jos sairaus tai muu vastaava syy vie sinulta kyvyn huolehtia asioistasi
Ilman voimaantulomääräystä Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ei vahvista valtuutusta. Asiat kannattaa yleensä kirjata laajasti, koska liian suppea valtuutus voi johtaa siihen, että osaan asioista tarvitaan edunvalvoja. Taloudelliset asiat ovat valtakirjan ydin, ja mukaan voi ottaa myös henkilöäsi koskevat asiat, kuten hoivaan ja hoitoon liittyvät päätökset. Niissä valtuutettu voi toimia puolestasi vain, jos et itse pysty ymmärtämään asian merkitystä. Lisäksi voit määrätä esimerkiksi lahjoista, valtuutetun palkkiosta ja läheisten tiedonsaannista. Lahjoja valtuutettu saa antaa vain, jos niiden perusteet on yksilöity valtakirjassa.
Kiinteistöissä ratkaisee allekirjoituspäivä. Jos valtakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai sen jälkeen, taloudellisia asioita hoitava valtuutettu saa lain nojalla myös myydä ja pantata kiinteistön, ellei valtakirjassa rajata tätä pois. Aiemmin allekirjoitetussa valtakirjassa siihen tarvitaan nimenomainen määräys.
Miten valtakirja allekirjoitetaan?
Edunvalvontavaltakirja allekirjoitetaan omin käsin paperille. Sähköinen allekirjoitus ei kelpaa, koska vahvistamiseen tarvitaan aikanaan alkuperäinen paperinen valtakirja. Kahden esteettömän todistajan on oltava läsnä samaan aikaan, kun allekirjoitat valtakirjan tai tunnustat heille aiemmin tekemäsi allekirjoituksen omaksesi. Todistajille riittää tieto siitä, että kyse on edunvalvontavaltakirjasta, eikä sisältöä tarvitse näyttää heille. Kirjoita valtakirjaan myös paikka ja päivämäärä, sillä päiväys auttaa, jos jälkikäteen kiistellään siitä, olitko kykenevä tekemään valtakirjan.
Sen jälkeen todistajat allekirjoittavat todistuslauselman ja kirjaavat siihen syntymäaikansa, yhteystietonsa, todistamisen ajan ja paikan, maininnan siitä, että olivat paikalla yhtä aikaa, sekä arvionsa siitä, ymmärsitkö valtakirjan merkityksen. Laki pitää tällaista lauselmaa lähtökohtaisesti uskottavana näyttönä siitä, että valtakirja allekirjoitettiin ja todistettiin oikein. Valtuutettua ei tarvita allekirjoitustilaisuuteen.
Ketkä eivät kelpaa todistajiksi?
Todistajaksi kelpaa täysi-ikäinen, joka ymmärtää, mitä todistaminen tarkoittaa, eikä ole esteellinen. Esteellisiä ovat oma puolisosi sekä sinun ja puolisosi lapset, lapsenlapset, sisarukset, vanhemmat ja isovanhemmat puolisoineen. Sama piiri lasketaan valtuutetun ympäriltä, joten todistajaksi eivät käy valtuutettu, hänen puolisonsa eivätkä kummankaan vastaavat sukulaiset puolisoineen. Rajoitus koskee jokaista valtakirjaan nimettyä, siis myös vara- ja toissijaisia valtuutettuja.
Puolisoksi laki lukee aviopuolison lisäksi avopuolison ja muun yhteisessä taloudessa elävän parisuhteen osapuolen, ja sukulaisiin rinnastetaan puolisukulaiset, kuten velipuoli. Esteellisyys on tavallinen syy sille, että DVV jättää valtuutuksen vahvistamatta, ja virhe paljastuu usein vasta, kun uutta valtakirjaa ei ehkä enää voi tehdä. Varminta on pyytää todistajiksi kaksi ihmistä, jotka eivät ole sukua tai parisuhteessa sinuun eivätkä kehenkään valtakirjaan nimettyyn, esimerkiksi naapuri ja työkaveri.
Mitä valtakirjalle tehdään allekirjoituksen jälkeen?
Valmista valtakirjaa ei lähetetä viranomaiselle, sillä DVV ei säilytä valtakirjoja eikä tarkista niitä ennakkoon. Valtuutus annetaan valtuutetulle joko luovuttamalla valtakirja hänelle tai kertomalla hänelle siitä. Luovutus on varmempi, koska siitä ei myöhemmin synny kiistaa. Kerro nimeämisestä myös varahenkilöille, jotta he tietävät tehtävästään.
Pidä alkuperäinen valtakirja tallessa niin, että valtuutettu tietää, mistä se löytyy. Kopiolla tai skannauksella valtuutusta ei vahvisteta. DVV suosittelee tekemään useamman alkuperäisen kappaleen, jotka kaikki allekirjoitetaan ja todistetaan. Jos myöhemmin peruutat valtakirjan, kaikki kappaleet on otettava takaisin tai hävitettävä.
Vahvistamista haetaan vasta, kun olet menettänyt pääosan kyvystäsi huolehtia valtakirjan kattamista asioista. Hakemuksen tekee valtuutettu, ja hän liittää siihen alkuperäisen valtakirjan ja lääkärinlausunnon toimintakyvystäsi. Päätöksestä peritään maksu, jonka ajantasaisen määrän voit tarkistaa osoitteesta dvv.fi.
Miten edunvalvontavaltakirja tehdään Lakimaatissa?
Lakimaatissa aloitat maksuttomalla kyselyllä, joka vie noin viisi minuuttia. Sen päätteeksi saat ilmaisen suosituksen siitä, keitä valtakirjaan kannattaa nimetä ja mitä valtuutuksen olisi hyvä kattaa. Valmiin valtakirjan hinta on 49 euroa, ja maksat vasta, jos päätät tehdä sen. Kun teet valtakirjat puolisosi kanssa molemmille, kumpikin saa omansa ja hinta on yhteensä 79 euroa. Maksun jälkeen kirjaat henkilöiden tiedot ja päätät tarkemmista määräyksistä, kuten kiinteistöistä, lahjoista, palkkiosta ja tiedonsaannista. Voimaantulomääräys on jokaisessa valtakirjassa valmiina.
Saat valtakirjan ja saateohjeen PDF-tiedostoina. Saateohje kertoo nimeämiesi henkilöiden perusteella, keitä et voi pyytää todistajaksi, ja neuvoo säilytyksessä ja vahvistamisessa. Allekirjoitat valtakirjan itse todistajien kanssa, eikä Lakimaatti säilytä sitä eikä toimita viranomaiselle. Verkossa tekemisen rajoista kerromme artikkelissa Edunvalvontavaltuutus netissä.