Toissijainen valtuutettu

Tehtävä ei siirry toissijaiselle valtuutetulle pelkästään sillä, että valtuutettu ilmoittaa luopuvansa. Kun toissijainen valtuutettu hakee vahvistusta, Digi- ja väestötietovirasto selvittää, onko valtuutettu jättänyt tehtävän vastaanottamatta, luopunut siitä vai estynyt pysyvästi. Jos valtuutettu ei hae vahvistamista, vaikka tietää valtuuttajan menettäneen toimintakykynsä, pitkään jatkunut toimettomuus voidaan tulkita niin, ettei hän ota tehtävää vastaan. Pysyvä este voi johtua esimerkiksi vakavasta sairaudesta tai pysyvästä muutosta ulkomaille. Se voi syntyä myös siitä, että virasto on jättänyt valtuutuksen vahvistamatta valtuutetun kohdalla, koska tätä ei ole pidetty tehtävään kykenevänä tai sopivana.

Toissijaisia valtuutettuja voi olla useita, ja valtakirjasta ilmenee, kuka tulee tehtävään ensin. Lakimaatin valtakirjaan heitä voi nimetä enintään kolme. Samasta henkilöstä voi tehdä sekä varavaltuutetun että toissijaisen valtuutetun, jolloin hän sijaistaa ensin valtuutettua tämän tilapäisten esteiden aikana ja jatkaa tarvittaessa pysyvästi.

Jos valtuutettu estyy pysyvästi tai kuolee eikä toissijaista valtuutettua ole nimetty, valtuutusta ei voi enää käyttää, ja valtuuttajalle joudutaan usein määräämään edunvalvoja.

Toissijainen valtuutettu on eri asia kuin testamentin toissijaissaaja. Toissijaissaaja saa testamentilla omaisuutta ensimmäisen saajan jälkeen, kun tämän jäämistö jaetaan. Toissijainen valtuutettu taas hoitaa valtuuttajan asioita tämän eläessä, eikä tehtävä tee hänestä valtuuttajan omaisuuden saajaa.