Potilaan laillinen edustaja
Myös: laillinen edustaja, potilaan edustaja
Potilaan laillinen edustaja on henkilö, jolla on lakiin tai viranomaisen päätökseen perustuva oikeus edustaa potilasta hoitoa koskevissa asioissa, kun potilas ei itse pysty päättämään hoidostaan. Täysi-ikäisellä potilaalla laillinen edustaja on edunvalvontavaltuutettu, jonka valtuutus on vahvistettu, tai edunvalvoja, ja kummankin tehtävän on katettava myös potilaan henkilöä koskevat asiat.
Edunvalvontavaltuutettu saa laillisen edustajan aseman vasta, kun valtuutus on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa. Lisäksi valtakirjan on oikeutettava valtuutettu edustamaan valtuuttajaa myös henkilöä koskevissa asioissa, esimerkiksi hoitoa ja hoivaa koskevissa päätöksissä. Edunvalvoja on laillinen edustaja hoitoasioissa vain, jos käräjäoikeus on määrännyt hänen tehtävänsä kattamaan henkilöä koskevat asiat. Tällainen määräys on harvinainen, ja se voi olla tarpeen etenkin silloin, kun potilaalla ei ole läheisiä, joilta suostumusta voisi pyytää. Pelkkiin raha-asioihin rajattu valtuutettu tai edunvalvoja ei ole potilaan laillinen edustaja. Alaikäisen potilaan laillinen edustaja on yleensä hänen huoltajansa.
Kun täysi-ikäinen potilas ei pysty itse päättämään hoidostaan, terveydenhuolto kuulee ennen tärkeää hoitopäätöstä hänen laillista edustajaansa tai läheistään, ja päätökseen tarvitaan jonkun heistä suostumus. Hoitoa ei kuitenkaan voi vaatia enempää kuin mihin on lääketieteellinen peruste. Edustaja ei ole lähiomaisten ja muiden läheisten edellä, sillä laki ei aseta heitä etusijajärjestykseen. Edustajalta kysytään, mitä hän tietää potilaan tahdosta, eikä hän voi päättää hoidosta oman mielensä mukaan, vaan suostumusta antaessaan hänen on otettava huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto. Jos edustajan ja läheisten näkemykset eroavat, ratkaisun tekee hoitava lääkäri potilaan henkilökohtaisen edun mukaan.
Edustaja ei voi kieltää hoitoa, jota tarvitaan potilaan henkeen tai terveyteen kohdistuvan vaaran torjumiseksi, eikä hänen suostumuksensa ohita hoitotahdossa ilmaistua kieltoa. Potilas itse voi kieltäytyä tällaisestakin hoidosta etukäteen, ja vakaasti ja pätevästi ilmaistu kieltäytyminen sitoo terveydenhuoltoa lähtökohtaisesti. Pelkkä nimeäminen hoitotahdossa ei tee kenestäkään laillista edustajaa, joten Lakimaatin hoitotahdon tulkitsijakaan ei saa tätä asemaa. Oman edustajansa voi valita etukäteen edunvalvontavaltakirjalla, ja sen laatiminen onnistuu myös Lakimaatissa. Jos valtakirja on tehty ja se ulottuu myös hoitoon, Lakimaatin hoitotahtoon voi kirjata, kuka valtuutettu on.
Säädösperusta: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 6, 7, 8 ja 9 §, Laki edunvalvontavaltuutuksesta 2, 10 ja 24 §, Laki holhoustoimesta 29 § (Finlex)
Määritelmän on laatinut Tuukka Tolvanen, OTM.
