Niin kauan kuin ymmärrät, mitä hoitoasi koskevat ratkaisut merkitsevät, päätät hoidostasi itse. Jos sairaus, vamma tai tajuttomuus vie tämän kyvyn, päätösvalta ei siirry kenellekään yksin. Ennen tärkeitä hoitopäätöksiä hoitohenkilökunta selvittää läheistesi tai laillisen edustajasi avulla, mitä olisit itse halunnut, ja joku heistä antaa suostumuksen hoitoon. Hoitotahdolla voit kertoa tahtosi etukäteen, mutta päätösvaltaa sillä ei voi antaa kenellekään.
Päätät itse niin kauan kuin pystyt
Potilaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että sinua hoidetaan yhteisymmärryksessä kanssasi. Hoitopäätöksessä on kaksi puolta. Lääkäri arvioi, millainen hoito on lääketieteellisesti perusteltua, ja sinä päätät, suostutko siihen.
Korkea ikä, vakava sairaus tai muistisairauden toteaminen ei yksinään vie tätä oikeutta. Ratkaisevaa on, ymmärrätkö hoidon ja siitä kieltäytymisen merkityksen, ja sen arvioi tarvittaessa lääkäri. Niin kauan kuin ymmärrys säilyy, puolisosi tai lapsesi eivät päätä hoidostasi, eikä hoitotahtoasi sovelleta.
Kuka päättää, kun et itse pysty?
Jos henkesi tai terveytesi on vaarassa eikä tahtoasi saada selville, saat tarpeellisen hoidon ilman kenenkään suostumusta, ellet ole etukäteen kieltäytynyt siitä. Muulloin hoitohenkilökunta kuulee ennen tärkeää hoitopäätöstä lähiomaistasi tai muuta läheistäsi tai laillista edustajaasi. Heiltä ei kysytä, mitä he itse pitävät parhaana, vaan mitä he tietävät sinun halunneen. Suostumuksen hoitoon antaa joku heistä.
Tärkeitä hoitopäätöksiä ovat esimerkiksi hoitovaihtoehdon valinta, hoidon rajaaminen ja siirtyminen saattohoitoon. Verikokeisiin, mittauksiin tai voinnin seurantaan läheisten suostumusta ei tarvita. Kun tahtoasi ei tiedetä, ratkaisujen mittapuu on henkilökohtainen etusi, ja jos on epäselvää, haluaisitko hoitoa, hoito aloitetaan henkesi pelastamiseksi.
Läheisetkään eivät voi vaatia hoitoa enempää kuin mihin on lääketieteellinen peruste. Laillinen edustajasi taas ei voi kieltää hoitoa, jota henkesi tai terveytesi turvaaminen vaatii. Oikeuskirjallisuuden mukaan sama raja koskee läheisiäsi, eikä edustaja luultavasti voisi kieltää tällaista hoitoa silloinkaan, kun kielto vastaisi tahtoasi. Sen voi estää vain oma kieltosi, jonka olet ilmaissut etukäteen vakaasti ja pätevästi. Kun hoidostasi sovitaan sinun sijastasi läheistesi tai edustajasi kanssa, siitä tehdään merkintä potilasasiakirjoihisi.
Voiko puoliso päättää hoidostasi?
Puolisoa kuullaan ennen tärkeitä hoitopäätöksiä, ja hän voi antaa suostumuksen hoitoosi, mutta automaattista päätösvaltaa hänellä ei ole. Aviopuolisoa pidetään lähiomaisena ja avopuolisoa muuna läheisenä, ja hoitopäätöksissä heidän asemansa on sama. Laki ei aseta kuultavia järjestykseen, joten puoliso ei ole aikuisten lastesi tai muiden läheistesi edellä eikä heidän jäljessään. Jos he ovat keskenään eri mieltä, hoitava lääkäri valitsee hoidon, joka parhaiten vastaa henkilökohtaista etuasi.
Puolisonkin tehtävä on kertoa sinun tahdostasi eikä omastaan, ja se on sitä helpompaa, mitä selvemmin olet tahtosi kirjannut. Raha-asioissa puolisolla ei ole vastaavaa yleistä asemaa ilman valtakirjaa, kuten kerromme artikkelissa Edunvalvontavaltuutus puolisolle.
Mitä hoitotahto muuttaa?
Kieltäytyminen nimetystä hoidosta sitoo terveydenhuoltoa lähtökohtaisesti ilman läheistesi tai edustajasi suostumusta, eikä kukaan heistä voi ohittaa pätevää kieltoasi suostumalla hoitoon puolestasi. Selvän hoitotahdon rinnalla läheisten tehtäväksi jää kertoa, miten se on tarkoitettu.
Hoitoa koskevat toiveesi eivät velvoita antamaan tiettyä hoitoa, mutta ne ohjaavat läheisiäsi ja edustajaasi, sillä heidän on otettava aiemmin ilmaisemasi tahto huomioon suostumusta antaessaan. Kiellosta poikkeamisen edellytykset käymme läpi artikkelissa Onko hoitotahto sitova.
Hoitotahto vaikuttaa vain, jos se tunnetaan. Jos sitä ei äkillisessä tilanteessa löydy, hoito ja tarvittaessa elvytys aloitetaan tavalliseen tapaan, joten hoitotahdon kannattaa olla Omakannassa ja läheistesi tiedossa.
Mikä on hoitotahdon tulkitsija?
Koska hoitotahto ei voi ennakoida jokaista tilannetta, Lakimaatin hoitotahtoon voit nimetä tulkitsijan eli luottamasi ihmisen, joka selittää hoitohenkilökunnalle, miten ajattelet, kun tilanne on toinen kuin hoitotahtoa kirjoittaessasi kuvittelit. Tulkitsijalle saa myös kertoa hoidostasi. Hoitotahtoon kirjataan lisäksi toiveesi, että tulkitsijaa kuullaan ennen tärkeitä hoitopäätöksiä.
Päätösvaltaa tulkitsija ei saa, koska potilaslaki tuntee vain laillisen edustajan, lähiomaisen ja muun läheisen. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti vuonna 2003, että potilas voisi itse nimetä edustajan hoitopäätöksiin, mutta ehdotus ei johtanut lakimuutokseen. Nimeäminen ei anna tulkitsijalle oikeudellista etusijaa muihin läheisiisi nähden. Siitä kuitenkin näkee, kenen arvioon tahdostasi itse luotat, ja kuultavaksi pyritään valitsemaan se, jolla on paras tieto tahdostasi. Jos tulkitsija on puolisosi tai aikuinen lapsesi, hän voi lisäksi antaa suostumuksen hoitoosi, mutta tämä asema perustuu läheisyyteen eikä nimeämiseen.
Osa hoitotahtomalleista kehottaa nimeämään sijaispäättäjän. Oikeuskirjallisuudessa sijaispäättäjällä tarkoitetaan kuitenkin läheisiä ja laillista edustajaa, joilta pyydetään suostumus, kun potilas ei itse kykene päättämään. Hoitotahdossa nimettyä päättäjää laki ei tunne.
Tulkitsijaksi kannattaa valita nopeasti tavoitettava ihminen, joka tuntee arvosi ja tapasi ajatella ja osaa erottaa oman mielipiteensä sinun tahdostasi. Varatulkitsijan voit nimetä sen varalle, että ensimmäinen on estynyt.
Entä jos haluat jonkun päättävän puolestasi?
Hoitotahdolla et voi valtuuttaa ketään, mutta edunvalvontavaltakirjalla voit valita edustajasi itse. Kun valtakirja ulottuu myös hoitoon ja muihin henkilöäsi koskeviin asioihin, valtuutetusta tulee potilaslain tarkoittama laillinen edustaja. Asema syntyy vasta Digi- ja väestötietoviraston vahvistettua valtuutuksen. Valtuutettukaan ei päätä yksin, vaan hän on samassa asemassa kuin läheisesi. Kummankin asiakirjan tehtävistä kerromme artikkelissa Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus.
Läheiseksi voidaan katsoa myös hyvä ystävä, joten yksin asuvallakin voi olla joku, jota kuullaan ja jonka voi nimetä tulkitsijaksi. Jos läheisiä ei ole eikä valtakirjaa ole tehty, käräjäoikeus voi määrätä sinulle edunvalvojan myös hoitoa koskeviin asioihin. Sellaista määräystä tarvitaan harvoin, koska potilaslaki sallii hoitopäätökset läheisten suostumuksella. Valtuutettua ja edunvalvojaa vertaamme artikkelissa Edunvalvontavaltuutus vai edunvalvoja.
Miten tulkitsija nimetään Lakimaatin hoitotahdossa?
Lakimaatissa hoitotahto alkaa noin kolmen minuutin maksuttomalla kyselyllä. Kyselyn perusteella saat maksuttoman suosituksen, jossa ehdotetaan myös, millaisen ihmisen voisit valita tulkitsijaksi. Maksun jälkeen nimeät tulkitsijan ja halutessasi varatulkitsijan sekä läheiset, joille hoidostasi saa kertoa. Jos olet tehnyt edunvalvontavaltakirjan, joka koskee myös hoitoasi, hoitotahtoon merkitään valtakirja ja valtuutettusi nimi. Hoitotahto maksaa 49 euroa. Jos puolisosi tekee hoitotahdon samalla tilauksella, hinta on teiltä yhteensä 79 euroa, ja voitte nimetä toisenne tulkitsijoiksi. Allekirjoituksesta ja jakelusta kerromme artikkelissa Miten hoitotahto tehdään.