Edunvalvonta­valtakirjan malli, rakenne ja esimerkit

Edunvalvontavaltuutus tehdään edunvalvontavaltakirjalla, jolle ei ole virallista lomaketta. Laki määrää valtakirjan muodon ja muutaman pakollisen kohdan, ja muusta sisällöstä päätät itse. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ei julkaise omaa mallia, vaan toteaa, ettei yhtä oikeaa mallia ole. Kerromme, mitä valtakirjassa on oltava, millainen rakenne toimii, miltä määräykset näyttävät kirjoitettuina ja millaisia virheitä mallipohjiin jää.

Mitä edunvalvonta­valtakirjassa on oltava?

Valtakirja on tehtävä kirjallisesti, ja sen allekirjoittamista todistaa kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat paikalla yhtä aikaa. Allekirjoitustilaisuuden kulusta kerromme artikkelissa Miten edunvalvontavaltakirja tehdään. Lisäksi valtakirjasta on käytävä ilmi, että tarkoitus on valtuuttaa toinen edustamaan tekijää, kuka valtuuttaja ja valtuutettu ovat, mitä asioita valtuutus koskee ja milloin se tulee voimaan.

Tarkoituksen voi ilmaista jo otsikolla "Edunvalvontavaltakirja", eikä osien järjestyksestä ole säädetty. Asiat voi kuvata yleisesti, esimerkiksi kaikki taloudelliset asiat, eikä omaisuutta tarvitse luetella. Henkilöiden nimen lisäksi kannattaa merkitä syntymäaika, jottei sekaannusta synny. Voimaantulomääräys taas erottaa edunvalvontavaltakirjan tavallisesta valtakirjasta. Sen mukaan valtuutus tulee voimaan vasta, jos et sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi enää pysty huolehtimaan asioistasi.

Millainen rakenne toimivalla valtakirjalla on?

Selkeä valtakirja etenee yleensä näin:

1. Otsikko ja valtuuttajan tiedot.
2. Valtuutettu sekä varavaltuutetut ja toissijaiset valtuutetut siinä järjestyksessä, jossa he tulevat tehtävään.
3. Valtuutuksen ala eli taloudelliset asiat ja halutessasi henkilöäsi koskevat asiat.
4. Valinnaiset määräykset esimerkiksi kiinteistöistä, lahjoista, valtuutetun palkkiosta ja läheisten tiedonsaannista.
5. Aiempien edunvalvontavaltakirjojen peruutus.
6. Voimaantulomääräys.
7. Paikka, päiväys ja valtuuttajan allekirjoitus.
8. Todistajien todistuslauselma ja allekirjoitukset.

Peruutus kannattaa kirjata, koska ilman sitä uusi valtakirja kumoaa aiemman vain ristiriitaisilta osin, ja voimaan voi jäädä kaksi osittain päällekkäistä valtakirjaa. Vanha valtakirja kannattaa silti ottaa takaisin tai hävittää.

Miltä määräykset näyttävät kirjoitettuina?

Valtakirjan ei tarvitse toistaa lain sanoja, kunhan tarkoitus on selvä. Voimaantulomääräyksessä kannattaa silti pysyä lähellä lain sanamuotoa, koska DVV tarkistaa sen aina vahvistamisen yhteydessä. Alla on lyhyitä esimerkkejä, joissa hakasulkeisiin tulevat omat tietosi.

• Valtuutus. "Valtuutan [nimi, syntymäaika] edustamaan minua kaikissa omaisuuttani ja talouttani koskevissa asioissa sekä henkilöäni koskevissa asioissa silloin, kun en itse kykene ymmärtämään asian merkitystä."
• Varavaltuutettu. "Nimeän varavaltuutetuksi [nimi, syntymäaika] siltä varalta, että valtuutettu ei sairauden, esteellisyyden tai muun syyn vuoksi tilapäisesti pysty hoitamaan tehtäväänsä."
• Toissijainen valtuutettu. "Nimeän toissijaiseksi valtuutetuksi [nimi, syntymäaika] siltä varalta, että valtuutettu ei ota tehtävää hoitaakseen, luopuu siitä tai on pysyvästi estynyt."
• Lahjat. "Valtuutettu saa antaa puolestani kullekin lapsenlapselleni hänen syntymäpäivänään lahjan, jonka arvo on enintään 100 euroa."
• Voimaantulo. "Valtuutus tulee voimaan, jos sairaus, henkisen toiminnan häiriintyminen, heikentynyt terveydentila tai muu vastaava syy tekee minusta kykenemättömän huolehtimaan asioistani."

Lahjaesimerkistä käy ilmi, kuka lahjan saa, mitä annetaan ja milloin. Ilman näin yksilöityä määräystä valtuutettu ei saa antaa lahjoja lainkaan.

Miksi yksi malli ei sovi kaikille?

Pakolliset kohdat ovat kaikille samat, mutta muut valinnat riippuvat siitä, keitä elämääsi kuuluu. Jos valtuutettu on puolisosi, hän on usein suunnilleen ikäisesi, joten hänen jatkokseen kannattaa nimetä toissijainen valtuutettu ja perinnönjaon kaltaisia tilanteita varten varavaltuutettu suvun ulkopuolelta. Valtuutetun valinnasta kerromme artikkelissa Kuka voi olla edunvalvontavaltuutettu.

Palkkiokin riippuu valtuutetusta. Jos valtakirja vaikenee palkkiosta eikä siitä ole muuten sovittu, laki antaa valtuutetulle oikeuden saada korvauksen tarpeellisista kuluistaan ja kohtuullisen palkkion. Puolisolle riittää usein kulujen korvaus, mutta ystävän kohdalla summa on selkeintä kirjata valtakirjaan. Kun lapsia on useita ja vain yksi hoitaa asioitasi, muille voi valtakirjassa antaa oikeuden saada häneltä tietoja.

Valtuutetun ja varahenkilöiden nimeäminen vaikuttaa myös todistajiin, sillä he kaikki ovat läheisineen esteellisiä todistamaan. Varahenkilöt kannattaa silti nimetä, mutta todistajat on silloin etsittävä koko ketjun ulkopuolelta. Palvelun tai mallin valinnasta kerromme artikkelissa Edunvalvontavaltuutus netissä.

Millaisia virheitä mallipohjiin jää?

Mallipohjan virhe tulee usein esiin vasta, kun valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista, eikä uutta valtakirjaa silloin ehkä enää voi tehdä. Tarkista ainakin nämä kohdat.

• Voimaantulomääräys puuttuu. Ilman sitä asiakirja ei ole edunvalvontavaltakirja, eikä DVV voi vahvistaa valtuutusta. Asiakirjaa voidaan silloin joutua arvioimaan tavallisena valtakirjana, jolloin se on voimassa ilman DVV:n vahvistusta ja valvontaa.
• Asiat on rajattu kapeasti. Jos mallissa luetellaan vain esimerkiksi pankkiasiat ja laskut, valtuutettu ei välttämättä voi hoitaa muuta omaisuuttasi, ja muihin asioihin voidaan tarvita edunvalvoja.
• Varahenkilöt puuttuvat tai roolit sekoittuvat. Jos mallissa on paikka vain yhdelle valtuutetulle, asioiden hoito voi hänen estyessään siirtyä edunvalvojalle, koska sijaisia voi lisätä vain uudella valtakirjalla. Varavaltuutettu nimetään tilapäisen esteen ja toissijainen valtuutettu pysyvän esteen varalle.
• Todistuslauselma on vajaa. Pelkät allekirjoitusviivat eivät kerro, olivatko todistajat paikalla yhtä aikaa ja ymmärsitkö valtakirjan merkityksen. Puute ei yksin tee valtakirjasta pätemätöntä, mutta laki pitää todistajien merkintää oikeasta menettelystä lähtökohtaisesti uskottavana, ja ilman sitä näyttö on heikompi.
• Kiinteistösääntö on vanhentunut. Ennen 1.5.2026 allekirjoitetussa valtakirjassa kiinteistön myynti ja panttaus vaativat nimenomaisen määräyksen, ja vanhat mallit perustuvat siihen. Jos valtakirja allekirjoitetaan 1.5.2026 tai myöhemmin, taloudellisia asioita hoitava valtuutettu saa nämä oikeudet lain nojalla, ellei niitä rajata pois. Jos et halua valtuutetun myyvän tai panttaavan kiinteistöäsi, rajaus on siis kirjoitettava valtakirjaan. Mitä muutos tarkoittaa jo tehdyille valtakirjoille, kerromme lakimuutosta käsittelevässä artikkelissa.

Miten Lakimaatti kokoaa valtakirjan vastaustesi perusteella?

Lakimaatissa et täytä mallia itse, vaan valtakirja kootaan vastaustesi ja valintojesi perusteella. Maksuton kysely päättyy ilmaiseen suositukseen valtuutettujen ketjusta ja valtuutuksen laajuudesta. Jos päätät tehdä valtakirjan, se maksaa 49 euroa, ja puolisot saavat kumpikin omansa yhteishintaan 79 euroa. Maksun jälkeen nimeät henkilöt ja päätät esimerkiksi lahjoista, kiinteistöistä, tiedonsaannista ja palkkiosta.

Voimaantulomääräys, aiempien edunvalvontavaltakirjojen peruutus, maininta Suomen laista ja todistuslauselma ovat jokaisessa valtakirjassa valmiina. Valtakirjassa on yksi valtuutettu, jonka varalle voit nimetä vara- ja toissijaisia valtuutettuja järjestyksessä. Yritystoimintaa tai ulkomailla olevaa omaisuutta koskevia erityismääräyksiä siihen ei voi lisätä. Valtakirja ja saateohje toimitetaan PDF-tiedostoina, ja saateohje luettelee nimeltä ne henkilöt, jotka eivät läheisineen kelpaa todistajiksi. Allekirjoitat valtakirjan itse paperilla, eikä Lakimaatti säilytä sitä eikä hae vahvistusta.