Ei ole, vaikka kumpikin voi koskea elvytystä. Hoitotahto on oma tahdonilmaisusi, jossa kerrot ennalta, millaista hoitoa haluat ja mistä hoidosta kieltäydyt. Sen sijaan DNR-päätös on lääkärin hoidon rajaamispäätös, jonka mukaan potilasta ei elvytetä, jos hänen sydämensä pysähtyy. Arkikielessä lääkärin päätöstä kutsutaan myös elvytyskielloksi, kun taas hoitotahdossa voit itse kieltäytyä elvytyksestä.
Mikä on DNR-päätös?
Lyhenne DNR tulee englannin ilmauksesta do not resuscitate. Rajaamispäätöksellä lääkäri jättää painelu-puhalluselvytyksen pois potilaan hoidosta, kun hän arvioi tämän tilan ja ennusteen perusteella, ettei elvytyksestä olisi apua. Ratkaisevaa ei ole ikä tai sairauden nimi, vaan arvio juuri tämän potilaan tilanteesta.
Päätös koskee vain elvytystä, ja muu hoito jatkuu. Potilaan kipua ja muita oireita lievitetään, hän saa hyvää perushoitoa, johon kuuluvat esimerkiksi puhtaus, lääkitys ja ravitsemus, ja häntä tuetaan myös henkisesti.
Rajaamispäätös on potilaslain tarkoittama tärkeä hoitopäätös. Lääkärin on keskusteltava siitä kanssasi, ja ensisijainen tavoite on, että päädytte ratkaisuun yhteisymmärryksessä. Jos et pysty itse ottamaan kantaa, lääkäri käy asian läpi läheistesi tai laillisen edustajasi kanssa ja selvittää, mitä olisit itse halunnut. Sinä tai läheisesi ette kuitenkaan voi vaatia elvytystä, koska hoitoa ei voi vaatia enempää kuin mihin on lääketieteellinen peruste. Päätös perusteluineen kirjataan potilasasiakirjoihin, ja niihin merkitään myös oma kantasi elvytykseen. Päätöstä voidaan myöhemmin muuttaa.
Mitä hoitotahdolla päätetään?
Hoitotahdon teet itse, ja sillä päätät hoidostasi etukäteen. Se on itsemääräämisoikeuden käyttöä sen tilanteen varalta, jossa sairaus tai vamma on vienyt sinulta kyvyn päättää, ja sitä sovelletaan vasta silloin. Hoitotahto ei tarvitse lääkärin hyväksyntää eikä viranomaisen vahvistusta.
Elvytyksestä voit kieltäytyä hoitotahdossa, mutta sama asiakirja voi kattaa paljon enemmän. Voit kieltäytyä esimerkiksi myös hengityskonehoidosta tai tehohoidosta ja kirjata toiveita kivunhoidosta ja hoitopaikasta. Hoitotahdon sisällöstä on oma artikkelinsa, Mitä hoitotahtoon voi kirjata.
Miten hoitotahto ja DNR-päätös vaikuttavat toisiinsa?
Hoitotahtoon kirjattu elvytyksestä kieltäytyminen ei tarvitse tuekseen lääkärin päätöstä. Kun kielto on ilmaistu vakaasti ja pätevästi, sitä on lähtökohtaisesti noudatettava, vaikka rajaamispäätöstä ei olisi tehty. Siitä voidaan poiketa vain painavasta syystä, kuten kerromme artikkelissa Onko hoitotahto sitova.
Toiseen suuntaan vaikutus on heikompi. Jos toivot hoitotahdossa kaikkea lääketieteellisesti perusteltua hoitoa, kyse on toiveesta eikä vaatimuksesta, eikä se estä lääkäriä rajaamasta elvytystä pois. Toiveesi on silti otettava huomioon, kun rajaamisesta keskustellaan.
Rajaamispäätös ei puolestaan korvaa hoitotahtoa. Se koskee vain elvytystä ja syntyy vasta, kun lääkäri arvioi tilanteesi. Ilman hoitotahtoa muista hoidoista, kuten hengityskonehoidosta, ei ole kirjattu omaa kantaasi, vaan hoitohenkilökunta kysyy läheisiltäsi ja edustajaltasi, mitä he tietävät tahdostasi. Läheisten ja edustajan asemasta kerromme lisää artikkelissamme Kuka päättää hoidosta, jos en itse pysty.
Lääkärin päätöstä hoitotahto ei myöskään korvaa. Rajaamispäätöksiä tehdään hoitotilanteessa sen perusteella, mitä lääkäri tietää terveydentilastasi, ja hoitotahto kertoo hänelle kantasi, joka hänen on selvitettävä ennen päätöstä. Jos hoitohenkilökunta ei äkillisessä tilanteessa tiedä hoitotahdostasi eikä rajaamispäätöstä ole tehty, sinut elvytetään tarvittaessa.
Entä ennakoiva hoitosuunnitelma?
Kolmas näihin sekoittuva asia on hoitosuunnitelma. Potilaslain mukaan hoidosta tehdään tarvittaessa suunnitelma, josta käy ilmi, miten ja milloin hoito toteutetaan. Se laaditaan yhteisymmärryksessä joko potilaan itsensä tai hänen läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Lupa- ja valvontaviraston ohjeissa elämän loppuvaihetta varten laadittavaa suunnitelmaa kutsutaan ennakoivaksi hoitosuunnitelmaksi, mutta laissa sanaa ennakoiva ei ole.
Ennakoivassa hoitosuunnitelmassa sovitaan etukäteen esimerkiksi oireiden hoidosta ja siitä, miten toimitaan, jos vointi heikkenee. Siihen voidaan kirjata myös hoidon rajaukset, kuten elvyttämättä jättäminen. Suunnitelma kirjataan potilasasiakirjoihisi, joten se on terveydenhuollon asiakirja eikä sinun omasi. Hoitotahto ei siis ole hoitosuunnitelma, mutta kun suunnitelmaa laaditaan, siitä näkee, mitä olet jo itse päättänyt.
Onko DNR-päätös sama kuin saattohoitopäätös?
Ei ole. Saattohoitopäätöksellä lääkäri päättää siirtymisestä saattohoitoon, kun parantavaa hoitoa ei enää ole ja kuolema on lähellä. Silloin parantavista hoidoista luovutaan, ja hoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen. Elvytystä koskeva rajaamispäätös ei sen sijaan yksin tarkoita, että muusta hoidosta luovuttaisiin. Elämän loppuvaiheessa tehdään kuitenkin usein molemmat, ja kumpikin on tärkeä hoitopäätös, josta lääkäri keskustelee potilaan tai hänen läheistensä kanssa. Hoitotahtoon voit kirjata toiveen saattohoidosta, ja se on otettava huomioon, mutta toive ei ole saattohoitopäätös.
Mitä sinun kannattaa tehdä?
Jos et halua, että sinua elvytetään tilanteessa, jossa et itse pysty päättämään hoidostasi, kirjaa elvytyksestä kieltäytyminen hoitotahtoon nimeltä. Yleinen toive esimerkiksi turhan hoidon välttämisestä jättää tulkinnanvaraa, kun taas nimetty kielto on selvä.
Käy hoitotahto läpi hoitavan lääkärisi kanssa, etenkin jos sinulla on vakava tai etenevä sairaus. Lääkäri voi kertoa, mitä elvytys tai siitä luopuminen merkitsisi sinun terveydentilassasi, ja tahtosi sekä keskustelu kirjataan potilastietoihisi. Näin kantasi on tiedossa, jos rajaamispäätöstä myöhemmin harkitaan.
Vie lisäksi allekirjoitettu hoitotahto hoitavaan yksikköösi liitettäväksi potilasasiakirjoihin ja tallenna se Omakantaan. Kerro siitä myös läheisillesi, sillä heidän kanssaan rajaamispäätöksestä keskustellaan, jos et itse pysty.
Miten elvytyksestä kieltäydytään Lakimaatissa?
Lakimaatin kysely on maksuton ja vie noin kolme minuuttia, ja sen perusteella saat ilmaisen suosituksen hoitotahtosi rakenteesta. Hoitoja suositus ei valitse puolestasi. Kiellot voit valita jo kyselyssä, ja maksun jälkeen viimeistelet ne ja kirjaat toiveesi. Elvytys on valikossa yhtenä nimetyistä hoidoista, joista voit kieltäytyä, ja kielto koskee painelu-puhalluselvytyksen lisäksi muitakin elvytystoimia. Kiellot ovat asiakirjassa omana osionaan, jotta ne erottuvat toiveista. Lakimaatin hoitotahtoa ei sovelleta äkilliseen sairastumiseen tai vammaan, jos kykysi päättää hoidostasi voi lääkärin arvion mukaan palata, ja tämä rajaus on jokaisessa hoitotahdossa valmiina.
Lakimaatti ei tee lääkärin rajaamispäätöstä eikä hoitosuunnitelmaa, koska ne syntyvät terveydenhuollossa. Valmiin hoitotahdon ja saateohjeen saat PDF-tiedostoina yhdessä Omakantaan sopivan tekstiversion kanssa, ja saateohje neuvoo viemään hoitotahdon tiedoksi hoitavalle lääkärillesi. Yksi hoitotahto maksaa 49 euroa, ja puolisoiden hoitotahdot, kummallekin oma, maksavat yhteensä 79 euroa.