Hoitotahtoon voit kirjata kolmenlaista sisältöä, joiden oikeudellinen merkitys on erilainen:
- kieltäytymisiä nimetyistä hoidoista, kuten elvytyksestä, jotka sitovat terveydenhuoltoa lähtökohtaisesti
- hoitoa koskevia toiveita, kuten toiveen kivunhoidosta tai hoitopaikasta, jotka eivät velvoita antamaan tiettyä hoitoa mutta jotka on otettava huomioon hoidostasi päätettäessä
- arjen hoivaa koskevia toiveita, joita noudatetaan mahdollisuuksien mukaan
Lisäksi voit nimetä henkilöitä, jotka tulkitsevat tahtoasi ja saavat tietoa hoidostasi, ja ilmaista elinluovutustahtosi. Hoitotahtoasi sovelletaan vasta, kun et enää pysty itse päättämään hoidostasi.
Mistä hoidoista voi kieltäytyä?
Potilas voi kieltäytyä hoidosta, jota hänelle suunnitellaan, ja myös jo aloitetusta hoidosta, vaikka hoidon puuttuminen johtaisi kuolemaan. Hoitotahdolla käytät tätä itsemääräämisoikeutta etukäteen. Kieltäytyminen ei jätä sinua hoidotta, vaan sinua hoidetaan mahdollisuuksien mukaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Esimerkkejä hoidoista, joista hoitotahdossa voi kieltäytyä, ovat:
- elvytys, jos sydän tai hengitys pysähtyy
- hengityskonehoito
- antibioottihoito henkeä uhkaavassa infektiossa
- tehohoito ja tehovalvonta
- letkuruokinta sekä suonensisäinen ravitsemus ja nesteytys
- siirto hoivayksiköstä tai kotoa sairaalaan
Keinoravitsemuksesta kieltäytyminen ei tarkoita ruuan ja juoman epäämistä. Ruoka ja juoma, joita tarjotaan suun kautta, ovat osa perushoitoa, jota annetaan hoidon rajauksista riippumatta, ja kuolevan potilaan hoidossa lievitetään myös suun kuivumista. Siksi kielto kannattaa rajata keinoravitsemukseen letkun tai suonen kautta ja suonensisäiseen nesteytykseen. Valvontaviranomainen on yksittäistapauksessa arvioinut, ettei letkuruokintaa olisi saanut aloittaa potilaalle, joka oli toistuvasti ja johdonmukaisesti kieltäytynyt ravinnosta, vaikka hän ei enää kyennyt ilmaisemaan tahtoaan.
Mitä elämän loppuvaiheen hoitolinjaus tarkoittaa?
Nimettyjen kieltojen lisäksi hoitotahtoon voi kirjata yleisen linjauksen siitä, miten haluat sinua hoidettavan, jos paranemiseen ei ole toivoa. Yksi vaihtoehto on asettaa elämänlaatu elämän pitkittämisen edelle. Silloin kiellät elämää ylläpitävän hoidon mutta tahdot, että kipua ja muita oireita hoidetaan aina riittävästi riippumatta hoidon vaikutuksesta elinaikaan.
Toisessa vaihtoehdossa toivot kaikkea lääketieteellisesti perusteltua hoitoa. Se on toive eikä kielto, koska hoitoa ei voi vaatia enempää kuin mihin on lääketieteellinen peruste. Kaiken hoidon toivominen ei myöskään estä lääkäriä tekemästä hoidon rajaamispäätöstä. Linjauksen voi myös jättää tekemättä, jolloin hoitolinjasta päätetään kuten ilman hoitotahtoa.
Pelkkä yleinen linjaus jättää tulkinnanvaraa, sillä potilas ja hoitohenkilökunta voivat ymmärtää esimerkiksi elämän keinotekoisen pitkittämisen tai hyväksyttävän elämänlaadun eri tavoin. Siksi linjausta kannattaa tarkentaa nimeämällä ne hoidot, joista haluat kieltäytyä, ja keskustella hoitotahdosta lääkärin kanssa.
Mitä hoidolta voi toivoa?
Hoitoa koskevissa toiveissa kerrot, millaista hoitoa toivot elämäsi loppuvaiheessa. Voit toivoa esimerkiksi tehokasta kivunhoitoa ja oireiden lievitystä, saattohoitoa, hoitoa kotona tai saattohoitoon erikoistuneessa yksikössä tai sitä, että läheisesi saavat olla luonasi. Toiveen voi kirjoittaa myös omin sanoin.
Toive ei oikeuta vaatimaan juuri sitä hoitoa, jota toivot, koska hoidon sisällöstä päätetään lääketieteellisin perustein. Hoitohenkilökunnan, läheistesi ja edustajasi on kuitenkin otettava toiveesi huomioon, kun hoidostasi päätetään. Esimerkiksi saattohoitoon siirtymisestä päättää lääkäri, kun tilanne on käsillä. Päätös tehdään ensisijaisesti yhteisymmärryksessä sinun tai, jos et itse pysty, läheistesi kanssa, ja toiveesi antaa sille suunnan.
Mitä hoivaa koskeviin toiveisiin kirjataan?
Elämä toimintakyvyttömänä voi kestää pitkään, esimerkiksi muistisairauden edetessä, ja silloin hoidon rinnalla on paljon arjen hoivaa. Hoivaa koskevissa toiveissa kerrot, miten haluat sinua hoivattavan, kun et itse pysty sitä kertomaan. Ne voivat koskea esimerkiksi ruokailua, peseytymistä ja pukeutumista, ulkoilua ja liikkumista, unta ja päivärytmiä, musiikkia ja harrastuksia sekä vakaumusta, jonka voit kirjata toiveena esimerkiksi rukoushetkistä. Mitä konkreettisemmin kirjoitat, sitä helpompi toiveita on noudattaa.
Hoivaa koskevia toiveita noudatetaan mahdollisuuksien mukaan, ja myös hoivakodissa asiakkaan toivomukset on otettava huomioon. Erillistä hoivatahtoa ei tarvita, koska samat toiveet kuuluvat luontevasti hoitotahtoon.
Mitä muuta hoitotahtoon voi liittää?
Hoitotahtoon voi nimetä tulkitsijan, joka auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään, mitä olisit halunnut, kun hoitotahdon sanat eivät vastaa tilannetta. Päätösvaltaa tulkitsija ei saa, sillä potilaslaki ei tunne roolia, jossa hoitotahdossa nimetty henkilö päättäisi hoidosta. Lisäksi voit nimetä läheisiä, joille hoitohenkilökunta saa antaa tietoja hoidostasi silloin, kun et itse pysty siitä päättämään.
Jos olet tehnyt edunvalvontavaltakirjan, joka kattaa myös henkilöäsi koskevat asiat, hoitotahtoon voi merkitä sen ja valtuutetun nimen. Halutessasi voit kirjata hoitotahtoon myös elinluovutustahtosi. Toisin kuin muu hoitotahto, se koskee aikaa kuolemasi jälkeen. Luovutuksen kieltäminen sitoo ehdottomasti, ja suostumus kertoo läheisillesi selvästi, mitä ajattelit.
Mitä hoitotahtoon ei voi kirjata?
Hoitotahto antaa oikeuden kieltäytyä, ei oikeutta vaatia. Siksi siihen ei voi kirjata pyyntöä eutanasiasta. Suomessa eutanasia on rangaistava myös silloin, kun potilas itse toivoo sitä. Laki ei estä kieltäytymästä vakaumuksen perusteella yksittäisestä hoidosta, kuten verensiirrosta, mutta Lakimaatin hoitotahdon valikossa tällaista kieltoa ei ole.
Kenellekään ei voi hoitotahdolla antaa päätösvaltaa hoidostasi. Laillisen edustajan aseman henkilöäsi koskevissa asioissa ja oikeuden hoitaa raha-asioitasi voit antaa edunvalvontavaltuutuksella. Hautajaistoiveet kirjataan muualle, ja ruumiin luovuttaminen lääketieteen opetukseen vaatii oman kirjallisen suostumuksensa. Myös psykiatrinen hoitotahto on eri asiakirja, eikä Lakimaatin hoitotahto kata sitä.
Hoitotahto ei myöskään korvaa lääkärin tekemää hoidon rajaamispäätöstä, jota arkikielessä kutsutaan DNR-päätökseksi tai elvytyskielloksi. Elvytyksestä voit silti kieltäytyä itse, ja kieltosi sitoo lähtökohtaisesti, vaikka lääkäri ei olisi tehnyt rajaamispäätöstä. Eroa käsitellään tarkemmin artikkelissa Hoitotahto ja DNR-päätös.
Miten hoitotahdon sisältö valitaan Lakimaatissa?
Lakimaatissa vastaat ensin noin kolmen minuutin maksuttomaan kyselyyn, jonka perusteella näet ilmaisen suosituksen siitä, mitä osioita hoitotahtoosi tulee. Hoitosisältöä suositus ei ehdota, vaan päätät sen itse. Osan voit valita jo kyselyssä ja loput maksun jälkeen. Hoitotahto maksaa 49 euroa. Puolisoiden kaksi hoitotahtoa maksavat yhdessä 79 euroa, ja kumpikin saa oman asiakirjansa.
Lomakkeella valitset hoitolinjauksen tai jätät ottamatta siihen kantaa ja rastit valikosta hoidot, joista kieltäydyt. Valikossa ovat kaikki edellä luetellut hoidot. Kieltoja ei kirjoiteta vapaalla tekstillä, jotta ne ovat yksiselitteisiä, ja asiakirjassa ne ovat omana osionaan erillään toiveista. Jos sairastut tai vammaudut äkillisesti ja voit lääkärin arvion mukaan toipua niin, että päätät taas itse hoidostasi, hoitotahtoasi ei sovelleta, vaan sinua hoidetaan toipumiseen tähdäten. Toiveisiin voit valita valmiita vaihtoehtoja ja lisätä omia. Valmiina saat PDF-muotoisen hoitotahdon ja saateohjeen sekä tekstiversion Omakantaan tallentamista varten. Allekirjoituksesta ja muista vaiheista kerromme artikkelissa Miten hoitotahto tehdään.