Keskinäinen testamentti kannattaa useimmille pareille, jotka haluavat turvata toistensa aseman toisen kuoleman varalta. Laki suojaa eloonjäänyttä vain kapeasti, eikä avopuoliso peri lain nojalla lainkaan, joten puolison asema lepää käytännössä testamentin varassa. Hyöty riippuu kuitenkin perhetilanteesta ja siitä, kenelle omaisuuden halutaan lopulta päätyvän. Tässä artikkelissa punnitsemme keskinäisen testamentin edut, haitat ja rajoitukset sekä vertaamme sitä kahteen erilliseen testamenttiin.
Mitä keskinäinen testamentti antaa, mitä laki ei anna?
Päätöstä kannattaa verrata siihen, mitä tapahtuu ilman testamenttia. Kun parilla on lapsia, ensiksi kuolleen perintö menee kokonaan lapsille. Leski voi pitää jäämistön jakamattomana vain niin kauan kuin kukaan lapsista ei vaadi perinnönjakoa. Vähimmäisturvana leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti ja tavanmukainen asuntoirtaimisto hallinnassaan, ellei hänellä ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa. Avopuolisolla tätäkään turvaa ei ole, vaan ensiksi kuolleen omaisuus menee kokonaan tämän omille perillisille. Lapsettomat aviopuolisot perivät toisensa, mutta kun eloonjäänytkin kuolee, omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti kummankin sukulaisille laissa määrätyin osuuksin.
Keskinäisellä testamentilla pari korvaa nämä lain oletukset omalla suunnitelmallaan. Testamentin muodosta riippuen eloonjäänyt saa omaisuuden täydellä omistusoikeudella, elinikäisen hallintaoikeuden tai rahasumman omakseen ja hallintaoikeuden muuhun omaisuuteen. Hallintaoikeusmuodoissa testamentti määrää samalla omistusoikeuden saajat, ja omistus siirtyy heille jo ensiksi kuolleen jälkeen perinnönjaossa. Täyden omistusoikeuden muodossa testamentti ei määrää jatkosta, vaan eloonjäänyt päättää omaisuudesta itse. Muotojen tarkempi esittely on artikkelissa Mikä on keskinäinen testamentti. Hallinnan ja omistuksen eroja vertailemme artikkelissa Hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti.
Keskinäisen testamentin edut
- Eloonjääneen turva. Eloonjäänyt säilyttää kotinsa ja elintasonsa, eikä hänen asemansa jää sukulaisten hyväntahtoisuuden varaan. Lasten oikeus lakiosaan ei kuitenkaan poistu, ja siitä kerromme alempana.
- Yhteisen suunnitelman suoja. Puolisoiden määräykset on tehty toistensa varaan, ja laki ottaa tämän huomioon. Jos toinen myöhemmin peruuttaa omat määräyksensä yksin ja peruutus on selvästi vastoin keskinäisen testamentin olennaisia edellytyksiä, hän voi menettää sen, mitä testamentti hänelle antaa. Kahdessa erillisessä testamentissa vastaavaa seurausta ei ole.
- Kevyempi perintövero. Hallintaoikeudesta eloonjäänyt ei maksa perintöveroa, ja hallintaoikeus pienentää myös omistuksen saajien veroa. Lisäksi voi käyttää rakennetta, jossa eloonjäänyt saa verovapaan rajan alle mitoitetun rahasumman omakseen ja hallintaoikeuden muuhun omaisuuteen. Rakenne sopii sekä avio- että avopareille, mutta raja riippuu siitä, verotetaanko avopuolisoa kuten aviopuolisoa. Verovaikutuksia käsittelemme tarkemmin artikkelissa Keskinäinen testamentti ja perintövero.
Keskinäisen testamentin haitat ja rajoitukset
- Lakiosa säilyy. Keskinäinen testamentti ei vie rintaperilliseltä oikeutta lakiosaan. Lapsi saa lakiosansa vain vaatimalla sitä, ja yhteisten lasten perheissä vaatimukseen on harvoin tarvetta, koska omaisuus päätyy lapsille yleensä viimeistään eloonjääneen jälkeen. Uusperheessä lakiosavaatimus on sen sijaan odotettu tapaus, ja se kannattaa ottaa suunnittelussa lähtökohdaksi.
- Sitovuus koskee myös eloonjäänyttä. Eloonjäänyt ei voi peruuttaa ensiksi kuolleen määräyksiä. Omia määräyksiään hän voi muuttaa, mutta jos muutos on selvästi vastoin testamentin olennaisia edellytyksiä, hän voi menettää sen, mitä sai ensiksi kuolleen testamentin perusteella. Täyden omistusoikeuden muodossa eloonjäänyt voi silti määrätä saamastaan omaisuudesta vapaasti, myös omalla testamentillaan. Sitovuus on yleensä juuri se, mitä pari tavoittelee, mutta se kannattaa ymmärtää ennen allekirjoitusta.
- Ero päättää testamentin. Avioerossa laki tekee puolisolle annetut määräykset lähtökohtaisesti tehottomiksi, mutta muiden määräysten kohtalo ja avoliiton päättyminen jäävät laissa tulkinnan varaan. Lakimaatin keskinäisessä testamentissa asia on ratkaistu valmiiksi, sillä asiakirjaan sisältyy aina ehto, jonka mukaan koko testamentti muuttuu tehottomaksi, jos avioliitto tai avoliitto päättyy eroon kummankin eläessä.
Keskinäinen testamentti vai kaksi erillistä testamenttia?
Samansisältöiset määräykset voi kirjoittaa myös kahteen erilliseen testamenttiin, ja lopputulos on lain silmissä pätevä. Erot ovat rakenteessa. Keskinäinen testamentti ilmaisee yhteisen tahdon yhtenä asiakirjana, ja yksipuolisella peruuttamisella voi olla peruuttajalle lain mukaisia seurauksia. Kaksi erillistä testamenttia taas jättää kummallekin täyden vapauden muuttaa omaansa milloin tahansa ilman seurauksia.
Kaksi erillistä testamenttia on perusteltu valinta lähinnä silloin, kun vain toinen haluaa turvata toisen, kun puolisot haluavat antaa toisilleen eri laajuiset oikeudet tai kun kumpikin haluaa pitää oman testamenttinsa kokonaan omissa käsissään. Pelkkä toive eri saajista ei vaadi erillisiä testamentteja. Hallintaoikeusmuodoissa kumpikin voi määrätä keskinäisessä testamentissa omat omistusoikeuden saajansa. Uusperheessä kummankin omaisuus voi mennä hänen omille lapsilleen, ja lapsettomassa parissa kumpikin voi nimetä saajiksi haluamansa henkilöt. Yksittäisiä esineitä ja rahasummia kumpikin voi lisäksi antaa omille saajilleen kaikissa muodoissa. Jos tavoite on turvata toinen ja sopia yhdessä jatkosta, keskinäinen testamentti tekee saman asian vahvemmin. Jos päädytte erillisiin testamentteihin, Lakimaatissa kumpikin voi tehdä oman testamenttinsa yksin tehdyn testamentin palvelulla.
| Keskinäinen testamentti | Kaksi erillistä testamenttia | |
|---|---|---|
| Asiakirjat | Yksi yhteinen asiakirja | Kaksi omaa asiakirjaa |
| Muuttaminen molempien eläessä | Kumpikin voi peruuttaa omat määräyksensä, mutta selvästi testamentin edellytysten vastainen peruutus voi viedä peruuttajalta sen, mitä toisen määräykset hänelle antavat | Kumpikin voi muuttaa omaansa milloin tahansa ilman seurauksia |
| Toisen kuoltua | Eloonjäänyt ei voi peruuttaa ensiksi kuolleen määräyksiä | Eloonjäänyt voi muuttaa omaa testamenttiaan vapaasti |
Voiko toinen puoliso perua keskinäisen testamentin yksin?
Voi. Niin kauan kuin molemmat elävät, kumpikin voi peruuttaa omat määräyksensä yksin, ja yhdessä puolisot voivat muuttaa tai peruuttaa koko testamentin. Peruutuksesta on syytä kertoa toiselle. Jos yksipuolinen peruutus on selvästi vastoin testamentin olennaisia edellytyksiä, peruuttaja voi menettää sen, mitä toisen määräykset hänelle antavat. Toisen kuoltua eloonjäänyt ei voi enää peruuttaa ensiksi kuolleen määräyksiä.
Miten päätös kannattaa tehdä?
Ratkaisevaa ei ole vain se, tehdäänkö keskinäinen testamentti, vaan missä muodossa se tehdään. Muodon valintaan vaikuttavat perhetilanne, tavoitteet ja verotus. Lakimaatin keskinäinen testamentti tehdään juristin laatimin ehdoin, ja kysely kartoittaa ensin tilanteenne. Se suosittelee maksutta sopivaa muotoa, mutta voitte valita myös toisen. Maksun jälkeen täydennätte tiedot ja saatte valmiin asiakirjan allekirjoitus-, todistaja- ja säilytysohjeineen.