Keskinäisen testamentin malli näyttää, miten kaksi ihmistä voi kirjata tahtonsa samaan asiakirjaan. Keskinäiselle testamentille ei ole virallista mallia eikä lomaketta. Pelkkä otsikko ei vielä kerro ratkaisun vaikutuksia, sillä keskinäinen testamentti voidaan rakentaa hyvin eri tavoilla sen mukaan, halutaanko eloonjääneelle puolisolle käyttöoikeus, täysi omistusoikeus, näiden yhdistelmä vai rajoitettu omistusoikeus. Jos taas teet testamentin vain omasta puolestasi, tutustu yksin tehdyn testamentin malliin.
Kaksi tekijää määrää omasta omaisuudestaan
Keskinäinen testamentti on kahden ihmisen, tavallisesti avioparin tai avoparin, yhteinen asiakirja. Kummankin määräykset koskevat hänen omaa omaisuuttaan. Lakimaatin asiakirjassa osiot kirjoitetaan erikseen kummankin tekijän näkökulmasta. Sama päämuoto ei silti tarkoita sitä, että puolisoilla olisi samat lapset tai että he nimeäisivät samat saajat. Perhetilanne on siksi selvitettävä kummaltakin. Avopuoliso ei peri puolisoaan lain nojalla, mutta testamentilla voi antaa hänelle oikeuden omaisuuteen.
Kolme esimerkkiä keskinäisen testamentin määräyksistä
Alla on kolme erilaista tapaa turvata puolisoa. Esimerkit ovat lyhyitä katkelmia toisen tekijän osiosta, eivät kokonaisia allekirjoitettavia testamentteja. Niissä ei ratkaista kaikkia perhetilanteen, lakiosan tai muun jäämistön vaatimuksia. Muotojen eroja vertailemme yksityiskohtaisesti artikkelissa hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti.
Esimerkki 1, hallintaoikeustestamentti (havainnollistava katkelma toisen puolison osiosta)
"Määrään, että kuoltuani koko jäämistöni siirtyy elinikäisellä hallintaoikeudella puolisolleni ja omistusoikeudella rintaperillisilleni lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti."
Vaikutus käytännössä. Eloonjäänyt puoliso saa elinikäisen käyttöoikeuden ja omaisuuden tuotot. Lapset saavat omistuksen jo ensiksi kuolleen jälkeen perinnönjaossa, ja puolison hallintaoikeus rajoittaa sitä. Jos lapsi vaatii lakiosansa, hallintaoikeus ei koske lakiosaa, ellei puoliso maksa sitä lapselle rahana. Aviopuoliso saa kuitenkin yleensä asua yhteisessä kodissa lakiosavaatimuksesta huolimatta. Hallinta voi koskea koko jäämistön asemesta vain vakituista asuntoa ja tavanmukaista asuntoirtaimistoa. Silloin muu omaisuus jää tämän oikeuden ulkopuolelle.
Esimerkki 2, täysi omistusoikeustestamentti (havainnollistava katkelma toisen puolison osiosta)
"Määrään, että kuoltuani koko jäämistöni siirtyy täydellä omistusoikeudella puolisolleni."
Vaikutus käytännössä. Määräyksen tarkoitus on antaa jäämistö eloonjääneen vapaaseen omistukseen, lakiosa huomioon ottaen. Puoliso voi määrätä saamastaan omaisuudesta myös myymällä tai lahjoittamalla sen taikka tekemällä oman testamentin. Testamentti ei määrää omaisuuden jaosta eloonjääneen kuoltua. Tämä eroaa hallintaoikeudesta, jossa omistajaksi tulee toinen saaja.
Jos testamentissa määrätään lisäksi, kenelle omaisuus menee eloonjääneen kuoltua, kyse ei enää ole täydestä vaan rajoitetusta omistusoikeudesta. Eloonjäänyt ei silloin voi testamentata saamaansa omaisuutta, vaan hänen kuoltuaan jäljellä oleva omaisuus menee testamentissa nimetyille toissijaissaajille. Ero hallintaoikeuteen on siinä, että eloonjäänyt saa myös myydä omaisuutta, kun hallintaoikeudessa myynti vaatii omistajien suostumuksen. Hallintaoikeus on vastineeksi verotuksellisesti edullisempi.
Esimerkki 3, rahalegaatin ja hallintaoikeuden yhdistelmä (havainnollistava katkelma toisen puolison osiosta)
"Määrään, että kuoltuani nimeämäni rahasumma annetaan legaattina täydellä omistusoikeudella puolisolleni. Loput jäämistöstäni siirtyy elinikäisellä hallintaoikeudella puolisolleni ja omistusoikeudella rintaperillisilleni lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti."
Vaikutus käytännössä. Erityismääräyksenä annettu rahalegaatti luovutetaan pesänselvityksessä pesän velkojen kattamisen jälkeen ennen loppujäämistön jakoa. Puoliso saa määrätyn rahasumman omaan käyttöönsä täydellä omistusoikeudella ja hallintaoikeuden jäljelle jäävään omaisuuteen. Aviopuolisoilla summa kannattaa mitoittaa alle 120 000 euron, koska tämän rajan alle jäävä perintö on aviopuolisolle nykyisten verosääntöjen mukaan kokonaan verovapaa. Avopuolisoilla verovapaa raja on lähtökohtaisesti pienempi, ja veroerot käymme laskelmineen läpi artikkelissa Keskinäinen testamentti ja perintövero. Testamentissa määrätään, kuka saa loppujäämistön omistusoikeuden, esimerkiksi rintaperilliset tai nimetyt saajat. Rahasumman maksaminen ja loppuomaisuuden jakaminen on sovitettava yhteen pesän velkojen ja lasten lakiosien kanssa.
Omistus voi siirtyä jo ensiksi kuolleen jälkeen
Moni olettaa, että kaikissa keskinäisissä testamenteissa saajat saavat omistuksen vasta molempien puolisoiden kuoltua. Näin ei kuitenkaan ole hallintaoikeustestamentissa eikä rahalegaatin ja hallintaoikeuden yhdistelmässä, joissa hallintaoikeus ja omistusoikeus erotetaan jo ensiksi kuolleen kuollessa. Omistusoikeuden saajien oikeus tulee voimaan jo ensiksi kuolleen kuollessa, ja omistus siirtyy heille jo ensiksi kuolleen jälkeen perinnönjaossa, eikä vasta puolison kuoltua. Eloonjäänyt saa puolestaan hallintaoikeuden loppuelämäkseen. Hallintaoikeuden haltijan kuoltua tämä oikeus lakkaa. Hallintaoikeuden rasittama omaisuus on siis jo voinut olla lasten omistuksessa, vaikka he eivät ole saaneet sitä vapaasti käyttöönsä.
Täyden omistusoikeuden testamentissa eloonjäänyt taas saa kaiken täydellä omistusoikeudella ilman määräystä jatkosta, joten toisenkin puolison kuoltua omaisuus jaetaan eloonjääneen oman testamentin tai lakimääräisen perimyksen mukaan. Yhteiset lapset perivät eloonjääneen lain nojalla, mutta uusperheessä ensiksi kuolleen omat lapset eivät ole eloonjääneen perillisiä. Eloonjääneen omasta omaisuudesta heille voi määrätä vain eloonjäänyt omalla testamentillaan. Ensiksi kuolleen testamenttiin kirjattu jatkomääräys koskisi vain ensiksi kuolleelta tullutta osuutta, ja se tekisi testamentista rajoitetun omistusoikeustestamentin. Lakimaatin täyden omistusoikeuden muotoon jatkomääräystä ei kirjata. Uusperheelle suosittelemme hallintaoikeustestamenttia, jossa kummankin oman omaisuuden omistusoikeus menee omille lapsille perinnönjaossa jo tämän kuoltua. Uusperheessä lapset kuitenkin vaativat lakiosansa todennäköisemmin, ja vaadittu lakiosa jää testamentilla annetun hallintaoikeuden ulkopuolelle.
Lasten lakiosa on huomioitava jokaisessa muodossa
Myös keskinäisessä testamentissa on huomioitava rintaperillisen oikeus lakiosaan. Jos testamentti loukkaa lakiosaa eikä siinä ole määrätty lakiosan antamisesta, rintaperillisen on vaadittava lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle lain mukaisesti tiedoksi. Lakimaatissa voitte myös valita, että rintaperillisten lakiosa kirjataan suoraan testamenttiin, jolloin he saavat lakiosansa ilman erillistä vaatimusta. Silloin eloonjääneen hallintaoikeus ei koske lakiosia. Lakiosa on saatava rajoituksista vapaana. Testamenttiin perustuva hallintaoikeus väistyy siksi myös vaaditun lakiosan tieltä siltä osin kuin lakiosaa ei voida antaa muusta, rajoituksista vapaasta omaisuudesta, ellei eloonjäänyt maksa lakiosaa rahana. Pelkkä hallintaoikeuden rajaus vakituiseen asuntoon ei takaa, että muu omaisuus riittää kaikkien lasten lakiosiin. Tämä riippuu jäämistön arvosta ja koostumuksesta.
Aviopuolison lakisääteinen asumissuoja on eri asia kuin testamentilla annettu hallintaoikeus, sillä leski saa pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon jakamattomana hallinnassaan lakiosavaatimuksesta huolimatta, jos hänellä ei ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa. Yhteisen kodin tavanmukainen asuntoirtaimisto jää hänen hallintaansa aina. Avopuolisolla tätä lain suojaa ei ole. Lakiosan ja asumissuojan suhdetta selvitämme tarkemmin artikkelissa Lakiosa ja testamentti.
Allekirjoittaminen, muuttaminen ja peruuttaminen
Kummankin tekijän on allekirjoitettava testamentti tai tunnustettava allekirjoituksensa kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan edessä. Todistajien on tiedettävä, että kyse on testamentista. Yhteinen asiakirja ei kevennä muotovaatimuksia, vaan ne koskevat kumpaakin tekijää erikseen.
Keskinäinen testamentti ei ole sopimus, eikä se sido puolisoita pysyvästi. Puolisot voivat muuttaa tai peruuttaa sen yhdessä, ja kumpikin voi muuttaa omia määräyksiään yksin, myös toisen kuoltua. Muuttamisessa noudatetaan testamentin muotovaatimuksia. Jos yksipuolinen peruutus on selvästi vastoin testamentin olennaisia edellytyksiä, peruuttaja voi menettää sen, mitä toisen määräykset hänelle antavat. Toisen kuoltua eloonjäänyt ei voi enää peruuttaa ensiksi kuolleen määräyksiä. Toisen jo tekemää määräystä ei voi muuttaa omalla testamentilla.
Voiko keskinäisen testamentin pohjaa käyttää sellaisenaan?
Keskinäisen testamentin pohjaa voi hyödyntää vain, jos sen määräykset vastaavat kummankin puolison tahtoa, perhetilannetta ja valittua oikeustyyppiä sekä täyttävät lain muotovaatimukset. Pohjan virhe tulee usein esiin vasta ensiksi kuolleen jälkeen, eikä eloonjäänyt voi silloin enää muuttaa ensiksi kuolleen määräyksiä. Tarkistakaa ennen valmiin mallin tai pohjan käyttöä, ettei siinä ole näitä puutteita.
- Hallintaoikeus ja omistusoikeus sekoitetaan toisiinsa.
- Tekstistä ei selviä, kuka saa omistuksen ensiksi kuolleen jälkeen.
- Täyden omistuksen saajan oletetaan olevan sidottu jakamaan omaisuus myöhemmin ensiksi kuolleen lapsille, vaikka tällaista määräystä ei ole.
- Yhteiset lapset ja vain toisen puolison lapset käsitellään samana saajaryhmänä.
- Lakiosavaatimuksen vaikutusta puolison oikeuteen ei arvioida.
- Yhteisen asiakirjan oletetaan olevan peruuttamaton.
Miten keskinäinen testamentti tehdään Lakimaatissa?
Lakimaatissa vastaatte ensin maksuttomaan kyselyyn perhetilanteestanne ja tavoitteistanne, minkä perusteella saatte maksuttoman suosituksen teille sopivasta keskinäisen testamentin muodosta. Kysely näyttää testamentin pääratkaisut ennen maksua, joten näette ennen ostoa, saatteko tarvitsemanne. Jos päätätte edetä, maksatte hinnan 49 € ja vahvistatte lomakkeella testamentin muodon sekä täydennätte osapuolten ja tarvittaessa saajien tiedot. Jokaiseen keskinäiseen testamenttiin tulee aiempien testamenttien kumoaminen, lain edellyttämä todistuslauseke ja määräys, jonka mukaan testamentti on tehoton, jos avioero- tai asumuseroasia tulee vireille tai avoliitto purkautuu. Palvelu muodostaa valintojenne pohjalta juristin laatimin ehdoin valmiin PDF-asiakirjan. Mukana saatte ohjeet allekirjoittamiseen kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan edessä. Tutustukaa palveluun sivulla Lakimaatin keskinäinen testamentti.