Voi, jos hän ymmärtää valtakirjan merkityksen sillä hetkellä, kun hän allekirjoittaa sen. Pelkkä muistisairausdiagnoosi ei ratkaise asiaa kumpaankaan suuntaan. Edunvalvontavaltakirjan tekijältä laki edellyttää täysi-ikäisyyttä ja kykyä ymmärtää, mitä valtakirja merkitsee. Tätä kykyä kutsutaan oikeustoimikelpoisuudeksi. Muistisairauden alkuvaiheessa kyky on usein vielä tallella, mutta taudin edetessä se heikkenee. Jos valtakirjaa ei vielä ole, se kannattaa siksi tehdä pian diagnoosin jälkeen, kun asiaa ehtii miettiä yhdessä läheisten kanssa.
Mitä valtakirjan ymmärtäminen vaatii?
Tekijän on pystyttävä arvioimaan järkevästi, mitä valtakirjasta seuraa, ja päättämään asiasta itse. Yksityiskohtia hänen ei tarvitse hallita. Riittää, että hän tietää antavansa valitsemalleen valtuutetulle oikeuden hoitaa asioitaan siltä varalta, ettei itse enää pysty, sekä suunnilleen sen, mitä asioita valtuutus koskee.
Ymmärrystä arvioidaan juuri tämän asiakirjan ja allekirjoitushetken kannalta. Ihminen voi ymmärtää selkeän valtakirjan, vaikka esimerkiksi monimutkaisen sijoituspäätöksen punnitseminen olisi hänelle jo liian vaikeaa. Mitä vähemmän valtakirjassa on erityisehtoja, sitä helpompi sen merkitys on käsittää. Oikeuskirjallisuuden arvion mukaan lievä dementia ei yleensä vielä vie oikeudellista toimintakykyä, vaan pysyvästi se menetetään vasta keskivaikean dementian aikana. Kelpoisuus arvioidaan silti aina ihmiskohtaisesti, eikä diagnoosin ajankohta yksin kerro, kuinka hyvin ymmärrys on säilynyt.
Riittääkö ymmärrys, vaikka raha-asioiden hoito on jo vaikeaa?
Valtakirjan tekeminen ja valtuutuksen voimaantulo arvioidaan eri mittapuulla. Voimaan valtuutus tulee vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa sen, ja vahvistaminen edellyttää, ettei valtuuttaja enää pääosin pysty huolehtimaan niistä asioista, joita valtakirja koskee. Valtakirjan tekijältä vaaditaan vain, että hän ymmärtää tekemänsä valtakirjan.
Heikentynyt kyky hoitaa asioita ja riittävä ymmärrys voivat siis olla totta yhtä aikaa. Ihminen, joka ei enää pysty itse maksamaan laskujaan tai hoitamaan pankkiasioitaan, voi silti ymmärtää antavansa esimerkiksi tyttärelleen oikeuden hoitaa ne. Hänen tekemänsä valtakirja on silloin pätevä, ja valtuutettu voi hakea vahvistamista jo pian sen jälkeen. Valtakirjaa ei siis ole myöhäistä tehdä vain siksi, että apua tarvitaan jo nyt.
Miten ymmärrys osoitetaan?
Valtakirjan allekirjoittamista seuraa yhtä aikaa kaksi esteetöntä todistajaa, ja he merkitsevät todistuslauselmaan arvionsa siitä, ymmärtääkö tekijä valtakirjan merkityksen. Lääketieteellistä osaamista heiltä ei vaadita, vaan maallikon arvio riittää. Hyvä keino on pyytää tekijää selittämään omin sanoin, mitä valtakirja tarkoittaa ja miksi hän tekee sen, sillä kyllä tai ei -vastaukseen johdattelevat kysymykset eivät kerro ymmärryksestä paljoakaan. Jos todistaja ei vakuutu, hänen ei pidä todistaa. Allekirjoittamisen muut vaiheet kerromme artikkelissa Miten edunvalvontavaltakirja tehdään.
Lauselmalla on painoa myöhemmin. DVV jättää valtuutuksen vahvistamatta vain, jos on ilmeistä, ettei tekijä ymmärtänyt valtakirjaa. Vahvistaminenkaan ei ratkaise pätevyyttä lopullisesti, sillä läheinen voi myöhemmin viedä asian käräjäoikeuteen ilman määräaikaa. Silloin näyttötaakka on sillä, joka väittää valtakirjaa pätemättömäksi, ja huolellisesti täytetty lauselma tukee valtakirjaa.
Tarvitaanko lääkärinlausunto?
Laki ei vaadi lääkärinlausuntoa valtakirjaa tehtäessä. Kun muistisairaus on todettu, todistajien arvion rinnalle kannattaa kuitenkin hankkia lausunto, jossa lääkäri arvioi, pystyykö tekijä sairaudestaan huolimatta ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Jos pätevyys myöhemmin kiistetään, tekohetken lausunnosta voi tulla ratkaiseva todiste. Hyvin iäkkään tekijän kannattaa harkita lausuntoa ilman diagnoosiakin.
Lausunto kannattaa ajoittaa allekirjoituspäivälle. Sen pitää perustua siihen, että lääkäri tutkii tekijän henkilökohtaisesti, eikä pelkkiin vanhoihin potilastietoihin. Lausunnon hankkivat tekijä ja hänen läheisensä itse, ja se säilytetään alkuperäisen valtakirjan kanssa, jotta se löytyy, kun valtuutusta vuosien päästä vahvistetaan.
Voiko läheinen auttaa valtakirjan tekemisessä?
Voi, ja apu on usein tarpeen. Läheinen voi ottaa asian puheeksi, varata lääkäriajan ja pyytää todistajiksi kaksi ulkopuolista ihmistä. Valtakirja on kuitenkin tekijän oma. Kukaan ei voi tehdä sitä toisen puolesta, ja valtuutetun valinta ja valtakirjan sisältö ovat tekijän päätöksiä. Tekijää ei saa painostaa, ja pakottamalla tai harhauttamalla aikaansaatu valtakirja voidaan riitauttaa ja todeta pätemättömäksi.
Siksi valtuutetuksi aiotun kannattaa pysyä taustalla. Hänen ei tarvitse olla allekirjoitustilaisuudessa lainkaan, ja lääkärin vastaanotolla tekijän kannattaa vastata kysymyksiin itse. Korkein oikeus on testamenttia koskevassa ratkaisussa antanut lääkärinlausunnolle vain vähän painoa, koska testamentin saaja oli ollut tutkimuksessa läsnä ja osallistunut keskusteluun.
Mitä jos ymmärrys on jo heikentynyt liikaa?
Jos sairaus on jo vienyt kyvyn ymmärtää valtakirjan merkityksen, pätevää valtakirjaa ei enää voi tehdä, eikä kukaan muu voi laatia sitä sairastuneen puolesta. Jos asiat eivät silloin hoidu muuten, esimerkiksi läheisten avulla, käräjäoikeus tai DVV määrää edunvalvojan. Edunvalvonnan tarpeesta voi ilmoittaa DVV:lle kuka tahansa, ja edunvalvojaksi voidaan määrätä läheinenkin, jos hän on sopiva ja halukas tehtävään. Eroista valtuutukseen kerromme artikkelissa Edunvalvontavaltuutus vai edunvalvoja.
Näin teet valtakirjan ajoissa
Valtakirja on helpointa tehdä silloin, kun ymmärryksestä ei ole epäselvyyttä. Lakimaatissa aloitat maksuttomalla kyselyllä, jonka jälkeen näet heti suosituksen siitä, millainen valtuutettujen ketju ja valtuutuksen laajuus sopivat tilanteeseesi. Valmis valtakirja maksaa 49 euroa, ja puolisoiden kaksi erillistä valtakirjaa yhteensä 79 euroa.
Kysely ei kysy terveydentilaa, eikä Lakimaatti arvioi kenenkään ymmärrystä. Valtakirjan mukana tulee saateohje, joka neuvoo todistajia arvioimaan ymmärrystä ja suosittelee lääkärinlausuntoa, jos muistisairaus on todettu. Allekirjoitat valtakirjan itse paperilla kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa, ja lausunnon hankit tarvittaessa lääkäriltä.