Voi. Muistisairausdiagnoosi ei vie oikeutta tehdä hoitotahtoa, vaan ratkaisevaa on, ymmärrätkö tekohetkellä, mitä hoitotahdossa päätät ja mitä hoidosta kieltäytyminen voisi sinulle merkitä. Etenevä muistisairaus heikentää tätä kykyä vähitellen, joten hoitotahto kannattaa tehdä pian diagnoosin jälkeen. Silloin ehdit pohtia toiveitasi rauhassa ja käydä ne läpi läheistesi ja hoitavan lääkärisi kanssa. Läheinen voi tukea ottamalla asian puheeksi ajoissa, mutta hoitotahdon sisällöstä päättää sairastunut itse.
Voiko muistisairas tehdä hoitotahdon?
Hoitotahdon tekeminen edellyttää samaa kuin muukin itsemääräämisoikeuden käyttäminen hoidossa eli kykyä päättää omasta hoidosta. Sinun on ymmärrettävä, millaisia hoitoja hoitotahto koskee ja mitä seuraa, jos kieltäydyt niistä. Oikeuskirjallisuuden mukaan muistisairaus, mielenterveyden häiriö tai korkea ikä ei sellaisenaan vie tätä kykyä.
Kynnys on eri kuin silloin, kun muistisairas tekee edunvalvontavaltakirjan. Valtakirjan tekijältä vaaditaan oikeustoimikelpoisuutta, mutta hoidosta päättäminen ei edellytä sitä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että ihminen voi pystyä päättämään hoidostaan vielä silloin, kun hän ei enää kykene hoitamaan raha-asioitaan. Sairauden edetessä sekä hoitotahdon että valtakirjan tekeminen käy kuitenkin lopulta mahdottomaksi, joten kumpaakaan ei kannata lykätä.
Miksi hoitotahto kannattaa tehdä sairauden alkuvaiheessa?
Alkuvaiheessa ehdit miettiä, mitä sairauden eteneminen voisi tarkoittaa hoidollesi. Hoitotahto toimii parhaiten, kun siitä keskustellaan hoitavan lääkärin kanssa sairauden kuluessa. Lääkäri voi kertoa, mitä valitsemasi kiellot tarkoittaisivat juuri sinun sairaudessasi, jotta et tule rajanneeksi pois hoitoa, jota et tarkoittanut kieltää. Jos et myöhemmin pysty kertomaan tahdostasi, lääkärin on helpompi arvioida sitä aiempien keskustelujen ja potilastietoihin tehtyjen kirjausten perusteella.
Puhu toiveistasi myös läheistesi kanssa, jotta he osaavat kertoa hoitohenkilökunnalle, mitä pidät tärkeänä, myös tilanteissa, joita hoitotahdossa ei ole ennakoitu. Hoitotahdon on silti oltava oma tahtosi, eikä sitä tehdä kenenkään painostuksesta.
Tarvitaanko todistajia tai lääkärinlausuntoa?
Laki ei vaadi hoitotahtoon todistajia, mutta kun muistisairaus on todettu, heistä on hyötyä. Jos ymmärrystäsi myöhemmin epäillään, kaksi täysi-ikäistä todistajaa voi kertoa, että allekirjoitit hoitotahdon itse ja että ymmärsit heidän käsityksensä mukaan, mistä asiakirjassa on kyse. Todistajien valinnasta ja allekirjoittamisen vaiheista kerromme artikkelissa Miten hoitotahto tehdään.
Lääkärinlausuntoa hoitotahdon tekemiseen ei tarvita. Laki ei vaadi sitä, eikä hoitotahtoa käsitellä missään viranomaismenettelyssä, jossa lausuntoa arvioitaisiin. Tässä hoitotahto eroaa edunvalvontavaltakirjasta, jota tehtäessä lausuntoa suositellaan muistisairauden toteamisen jälkeen. Hoitotahdon kohdalla näyttöä syntyy lääkärin kanssa käydystä keskustelusta. Kun kerrot lääkärille tahdostasi, potilasasiakirjoihin merkitään myös, että olet saanut riittävästi tietoa sen noudattamisen vaikutuksista. Oikeuskirjallisuudessa vakaana tahdonilmaisuna pidetään myös tahtoa, joka on kirjattu potilastietoihin lääkärin kanssa käydyn keskustelun perusteella.
Mitä muistisairaan kannattaa kirjata hoitotahtoon?
Etenevässä muistisairaudessa aika, jolloin et itse pysty päättämään hoidostasi, voi jatkua pitkään, joten hoitotahdossa on hyvä ottaa kantaa sekä hoitoon että arkeen. Kiellot kannattaa kirjata nimettyinä hoitoina, esimerkiksi antibioottihoito henkeä uhkaavassa infektiossa, siirto hoivakodista sairaalaan tai keinoravitsemus letkun kautta. Mistä kaikesta voi kieltäytyä, kerromme artikkelissa Mitä hoitotahtoon voi kirjata.
Lakimaatin hoitotahdossa on valmiina oma rajaus, jota laki ei edellytä. Sen mukaan hoitotahtoasi ei sovelleta, jos sairastut tai vammaudut äkillisesti ja lääkärin arvion mukaan voit toipua siten, että pystyt jälleen päättämään hoidostasi itse. Pitkälle edenneessä muistisairaudessa rajaus ei estä soveltamista esimerkiksi keuhkokuumeeseen, sillä muistisairaus ei parane, vaikka keuhkokuume paranisi.
Arjen hoivaa varten voit kirjata hoivaa koskevat toiveet, esimerkiksi mieluisat ruoat, päivärytmin, ulkoilun, musiikin ja sen, millä kielellä sinulle puhutaan. Niitä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan. Voit myös toivoa, että elämäsi loppuvaiheen hoito järjestetään kotona tai siinä hoivakodissa, jossa silloin asut.
Tulkitsijaksi sopii läheinen, jonka kanssa olet puhunut toiveistasi ja joka osaa kertoa hoitohenkilökunnalle, mitä olisit ajatellut tilanteesta, jota hoitotahdossa ei mainita. Päätösvaltaa tulkitsija ei saa.
Noudatetaanko hoitotahtoa, kun sairaus etenee?
Hoitotahto on tehty juuri sitä aikaa varten, jolloin et enää pysty päättämään hoidostasi, joten sairauden eteneminen ei tee siitä pätemätöntä. Jos teit hoitotahdon ymmärtäen sen merkityksen, tahtoasi on kunnioitettava myöhemminkin, vaikka et itse enää muistaisi tehneesi sitä. Kieltosi nimetystä hoidosta on lähtökohtaisesti sitova, eikä pelkkä epäily riitä siitä poikkeamiseen. Poikkeamisen perusteista kerromme artikkelissa Onko hoitotahto sitova.
Muuttaa tai peruuttaa hoitotahdon voit vain silloin, kun ymmärrät, mitä olet tekemässä. Siksi hoitotahto on hyvä käydä läpi ja tarvittaessa päivittää jo sairauden alkuvaiheessa.
Kuka päättää muistisairaan hoidosta?
Niin pitkään kuin muistisairas pystyy päättämään hoidostaan, hän päättää siitä itse. Diagnoosi ei anna läheisille oikeutta päättää hänen puolestaan, ja sen, pystyykö potilas hoitotilanteessa päättämään, arvioi lääkäri.
Kun kyky on mennyt, hoitotahtoa ei enää voi tehdä, eikä kukaan voi laatia sitä sairastuneen puolesta. Ennen tärkeitä hoitopäätöksiä hoitohenkilökunta kuulee silloin hänen lähiomaistaan tai muuta läheistään tai laillista edustajaansa siitä, mitä nämä tietävät hänen tahdostaan, ja jonkun heistä on annettava suostumus. Jos tahto jää epäselväksi, hoito valitaan hänen etunsa mukaan. Läheisten asemasta kerromme tarkemmin artikkelissamme kuka päättää hoidosta.
Valitsemallesi henkilölle voit antaa laillisen edustajan aseman hoitoa koskevissa asioissa vain edunvalvontavaltuutuksella. Siksi edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä samaan aikaan hoitotahdon kanssa. Jos valtakirjaa ei ole eivätkä asiat hoidu muuten, käräjäoikeus voi viimesijaisena keinona määrätä edunvalvojan myös henkilöä koskeviin asioihin.
Näin teet hoitotahdon ajoissa
Lakimaatissa aloitat noin kolmen minuutin maksuttomalla kyselyllä ja näet sen jälkeen ilmaisen suosituksen hoitotahtosi rakenteesta. Kysely ei kysy terveydentilaasi, eikä Lakimaatti arvioi, ymmärrätkö hoitotahdon. Valmis hoitotahto maksaa 49 euroa, ja kun teet hoitotahdot puolisosi kanssa samalla tilauksella, kahdesta erillisestä hoitotahdosta maksetaan yhteensä 79 euroa. Maksun jälkeen viimeistelet kiellot ja toiveet, nimeät tulkitsijan ja valitset, allekirjoitatko hoitotahdon yksin vai kahden todistajan kanssa. Todistajia suosittelemme, jos sinulla on todettu muistisairaus.
Hoitotahdon mukana tulee saateohje ja Omakantaa varten muotoilematon tekstiversio. Saateohjeessa on oma ohje siltä varalta, että muistisairaus on todettu. Se neuvoo allekirjoittamaan hoitotahdon pian ja käymään sen ennen allekirjoitusta läpi hoitavan lääkärin kanssa. Jos valitset todistajat, saateohje neuvoo myös heitä arvioimaan ymmärrystäsi. Allekirjoitat hoitotahdon itse, eikä Lakimaatti säilytä sitä puolestasi.